Tulin juuri kotiin päivän treeneistä.
Viimeisen vetämäni harjoituksen jälkeen asiakkaani kysyi minutla aika harvinaisen kysymyksen (vaikka juttelen toisinaan varsikin liikunta-alalla työskentelevien asiakkaideni kanssa harjoittelun teoriasta usein paljonkin).
Hän kysyi treenimme lopuksi:
Millaisia oivalluksia ja ahaa-elämyksiä sinulle on tullut tämän syksyn aikana?
Koska pyrin reflektoimaan jatkuvasti tekemistäni, mieleeni
tuli heti kaksi keskeistä seikkaa. Ajattelin jakaa tässä luukussa tänään. Ne koskevat harjoittelun "isoa kuvaa". Luonnollisesti valtavaa listaa tästä ei tule, sillä 17 vuoden ja yli 25 000 personal training -valmennuskerran aikana valmennussapluunoita on tullut viilattua ja hiottua tieteen ja käytännön kokemusten perusteella niin paljon, että olisi itse asiassa todella huolestuttavaa, jos tekeminen olisi vieläkin sellaista poukkoilua, että kaikki menee aivan ylösalaisen puolessa vuodessa 😊
Kevyiden ja raskaiden viikkojen suhde
Olen perinteisesti käyttänyt erittäin paljon 3:1
jaksotusmallia, jossa kolmea kovaa harjoitusviikkoa seuraa kevyempi
harjoitusviikko. Sen rinnalla olen käyttänyt vuosia 4:1 mallia, siis sellaista
mallia, jossa nousujohteisia viikkoja tulee 4 ennen kevyempää viikkoa.
Tämän valmennus-syksyni aikana 4:1 malli on suhteellisesti
hieman yleistynyt ohjelmoinnissani. Onko se parempi malli? No ei. Kaikki
riippuu siitä, kuka sitä käyttää ja mikä on tavoite, mutta ”isoa kuvaa”
tarkastellessani tämä malli on hieman nostanut päätään. Silloin kuormittavaa jaksoa on enemmän. Se ei ole aina automaattisesti parempi ja kehonkuunteluun on satsattava enemmän, mutta ajatuksena siinä on potentiaalia kehittymisen tehostamiseen.
Kuva 1. "Ylä-femmat" onnistuneet 82,5 kg penkkinoston päälle. 67 kg nais-asiakkaani hyödynsi treenissään erityisesti kakkoskohdassa kuvaamaani apuliikevolyymin vaihtelua. |
Vinkit: Muista pitää kevyitä viikkoja. Hyvä perusperiaate on lähteä liikkeelle siitä, että kevyellä viikolla treenimäärä on noin 50-60% kovan viikon määrästä. Kevyiden viikkojen tiheys vaihtelee, kuten sanoin, mutta useimmat löytävät tavoitteellisella kuormitusmäärällä sopivan rytmin 3-4 kovaa/1 kevyt -alueelta. Yleisesti sanoisin, että on aina parempi keventää "pro-aktiivisesti", eli ennen kuin on totaalijumissa, kuin "re-aktiivisesti", eli että olet niin tiltissä, että sinun on PAKKO ottaa kevyt viikko.
Kuormitusmäärän jakaminen
Eilen vedin treenin tavoitteellisesta voimailusta
innostuneelle, 49-vuotialle mies-asiakkaalleni. Aloitimme hommat syyskuussa ja nyt noin 3
kuukauden päästä startista olemme jo päässeet päänostoissa käytännössä sille tavoitetasolle, jonka asiakkaani asetti itselleen koko 6 kk projektille. Niitä on siis aika ruuvat ylöspäin! 😉
Hänen kanssaan olen käyttänyt niin kutsuttua volyyminjako –malliani,
jossa annostelen treenimäärää vaihtelevasti harjoitussessioissa niin, että
isojen pääliikkeiden ja apuliikkeiden kokonaismäärä ikään kuin aaltoilee
harjoituksista toiseen. Aikaisemmin käytin paljon esimerkiksi runkoajatusta, jossa
pääliikkeiden ja apuliikkeiden suhde per harjoitus on tasaisempi.
Olen ajanut tätä mallia enemmän ja enemmän sisään erittäin hyvin tuloksin, joista mainittakoon tältä valmennusvuodelta tämä herran erinomaisen kehityksen lisäksi muun muassa 82,5 kg penkkipunnerrus 67 kiloisella naisasiakkaallani.
Olen ajanut tätä mallia enemmän ja enemmän sisään erittäin hyvin tuloksin, joista mainittakoon tältä valmennusvuodelta tämä herran erinomaisen kehityksen lisäksi muun muassa 82,5 kg penkkipunnerrus 67 kiloisella naisasiakkaallani.
Vinkki: Erityisesti jos tavoitteesi on voiman hankkiminen, suosittelen kenties hieman laajempaa apuliike-valikoimaa kuin usein on tapana tehdä. Näiden liikkeiden tarkoitus on a) tukea tavoitenostoa ja b) pitää treenaaja ehjänä. Jos teet VAIN kyykkyä, penkkiä, leuanveto ja pystypunnerrusta, kehityksesi ei todennäköisest ole optimaalista. Toisaalta, optimaalisessa voima-ohjelmassa ei VOI olla aivan yhtä paljoa apuliikemäärää, mitä kertyy optimaalisesti lihasmassaohjelmasta.
Kaikki ei VOI mennä totaalisen uusiksi
Usein näissä kohdissa näkee ”14 kohtaa, jotka opin vuonna x!”..
Miksi minulla ei ole sen sataa kohtaa? No, erittäin pitkän ajan kuluessa
todella toimiviksi viilatut mallit eivät VOI muuttua super-radikaalisti
puolessa vuodesssa. Jos ne muuttuvat, valmennus on vaan arpomista sinne tälle,
vaikka systemaattista ja vilattua logiikkaa.
Ja isot muutokset ovat ymmärrettäviä valmennustaipaleen alkuvaiheessa. Silloin ahaa-elämyksiä tulee usein ja huomaa (tai ainakin pitäisi huomata) aika tiheään, että ”aa.. tämä on hyvä idea”. Ja toisaalta: ”Aa.. tämä Ei ole, vaikka suosittu onkin!”.
Ja isot muutokset ovat ymmärrettäviä valmennustaipaleen alkuvaiheessa. Silloin ahaa-elämyksiä tulee usein ja huomaa (tai ainakin pitäisi huomata) aika tiheään, että ”aa.. tämä on hyvä idea”. Ja toisaalta: ”Aa.. tämä Ei ole, vaikka suosittu onkin!”.
Tässä siis muutama ajatus, jotka ovat valmennusmaailmassani
nostaneet päätään tässä syyskaudella.
Mukavaa iltaa ja huomenna jatketaan!
Timo
Käynnistä kehitys: www.th-valmennus.com
Haluatko lisää 18 vuoden aikana Suomen voimakkaimmiksi kehittämiäni treeni- ja ravintovinkkejä? Niitä saat täältä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti