lauantai 15. elokuuta 2009

Inspiraatiota MM-.kisoista!

Yleisurheilun mm-kisat starttaavat tänä viikonloppuna. Kisat kokoavat Berliiniin lajin eliitin, jonka edesottamuksia saamme seurata reilun viikon ajan. Mitä hyödyllisiä oppeja voisimme napsia itsellemme näiltä huippu-urheilijoilta?

1.Treenaa perusliiketaitoja! Yleisurheilussa useat perusliiketaidot, kuten juokseminen, hyppääminen ja heittäminen on viety huippuunsa. Nämä taidot todella unohtuvat, jos emme säännöllisesti harjoita niitä. Heittokäsi on takuulla ruosteessa, jos edelliset heitot on tullut suoritettua ala-asteen liikuntatunneilla. Vaikka taitoja ei sinänsä tarvitsisi, on vain niin, että kehomme on kehittynyt nykyiseen malliinsa näitä taitoja tehden. Esim. olkanivelen normaali liikelaajuus ja toimintakyky olisi takuulla parempi, jos ihmiset heittelisivät jotain säännöllisesti.

2.Teho ja nopeutta kehiin! Yleisurheilijat nopeita, kimmoisia ja tuottavat voimaa todella sähäkästi. Tämä on paitsi geneettinen myös treenin tuoma ominaisuus. Se on myös suuri fyysisen suorituskyvyn tulppa kuntoilijalla, koska useat lihaksistamme on suunniteltu nopeaan voimantuottoon kuten pikajuoksuun ja tehokkaisiin hyppyihin. Silti kuntoliikunta on yleensä aina kestävyystyyppistä, hidasta etenemistä. Tästä syystä monilla meistä on suuria vaikeuksia esim. nilkan tukevuuden ja pidon kanssa. Nilkka ja pohja tuppaavat käyttäytymään kuin löysä makaroni, vaikka niiden toiminnan pitäisi nopeissa tilanteissa muistuttaa lähinnä jämäkkää ja kimmoisaa jousta.

Myös pakaralihasten ja takareisien voimatasot, lihasaktiivisuus ja sitä kautta myös kiinteys on nykyihmisellä usein heikonlainen, koska näitä lihaksia ei käytetä siihen, mihin ne on pitkälti suunniteltu, eli jälleen nopeaan juoksemiseen, hyppäämiseen ja raskaiden kuormien nostamiseen.

3.Kropan ulkomuoto seuraa suorituskykyä! Spritterit eivät liiemmin bodaa tai tee rasvanpolttolenkkejä, mutta silti heidän lihaksistoaan ja erottuvia vatsalihaksia ihaillaan. He vain kasvattavat järjestelmällisesti voimatasojaan muutamissa perusliikkeissä, ja pyrkivät jatkuvasti suurempiin treenimäärin tai kovempiin vauhteihin juoksuvedoissaan. Kehon muovautuu siinä sivussa. Monilla sprinttereillä jopa treenimäärillä, mitkä monet aktiivikuntoilijat peittoavat mennen tulleen. Kyse on treenin laadusta ja päämäärätietoisuudesta. Ei pelkästä tuntimäärästä, kulututuista kaloreista tai juostuista kilometreistä.

En suinkaan sano, että jokaisen pitäisi pyrkiä huipputason suorituskykyyn tai suuriin lihaksiin ja pyykkilautavatsaan, mutta fakta on, että kehon muovaaminen vaatii aina suorituskyvyn kohottamista. Jos voimatasot eivät kasva, eivät lihaksetkaan muokkaudu ja keho kiinteydy. Jos kunto ei lenkkipoluilla tai vetotreeneissä kasva, ei yleensä kehon koostumuskaan parane.

Kaikkia näitä oppeja voi soveltaa käytännössä Suomen lukuisilla urheilukentillä. Nyt vai pientä inspiraatiota televisiosta ja sitten kentälle kokeilemaan näitä mukavia lajeja! Ja kaikkea voi siellä myös helposti mitata. Paljonko pystyt parantamaan 60 metrin aikaasi tai pituushyppytulostasi syyskuun loppuun mennessä, jos treenaat niitä 2 kertaa viikossa? Entä kuulantyöntöäsi? Tässä mukavia ja erilaisia kuntoiluhaasteita syksyn varrelle. Mutta ennen kaikkea, muista nauttia yleisurheilusta!

Mukavaa viikonloppua!

Timo Haikarainen
www.th-valmennus.com

sunnuntai 2. elokuuta 2009

Tuloksia -niitä on tarjolla meille kaikille! Osa 2.

Liikuntatavoitteiden saavuttamiseen siis tarvitaan työtä. Säännöllistä työtä. Vaikeaksi tämän työn tekemisen tekee usein se, että tiettyyn pisteeseen pääsemiseksi vaadittava työmäärä nähdään vain valtavana kuormana tai esteenä, joka pitäisi ylittää tai jota vastaa pitäisi tapella –raahautuen asian pariin kuin elämään väsynyt gladiaattori viimeiseen taisteluunsa. Tuttu loru; saavuttaaksesi jotain sinun pitää kärsiä, kärsiä, kärsiä.. Mitäpä jos vaadittava työ olisikin jotain, jota odotat innolla. Kuin vanhan ystävän tapaamista, lomaa, mielitietyn näkemistä..

Seuraavalla kerralla, kun joudut tekemään jotain liikuntatavoitteesi eteen, pohdi seuraavia asioita:

·Onko treeni jotain, mitä odotat innolla? Jos ei, mitä harjoituksessa, harjoitusympäristössä, harjoitusseurassa, jne. pitäisi muuttaa, jotta saisit siitä fiiliksiä, joista nautit?

·Oletko selvillä siitä, mitä olet tekemässä, ja miksi? Etsi tarkoitus, muodosta tavoitteet –ja pidä ne mielessä!

·Oletko todella matkalla kohti tavoitteitasi? Mistä tiedät, että olet tai et ole? Seuraa kehittymistäsi, testaa, mittaa.. Ota kuvia, jos tarve vaatii

Seuraavassa esimerkki valmennettavastani: Hän aloitti tavoitteellisen treenin kevät talvella. Juoksuharjoittelu tuntui mukavalta, yritämme tehdä siitä mukavaa. Asetimme tavoitteita, mietimme tarkkaan harjoitteita, jotka vievät niitä kohti, teimme niitä säännöllisesti. Kaikki ok? Silti mielessä voi olla ajatus siitä, tapahtuuko sittenkään mitään? Jos näin on, alitajunnassa kalvaa ajatus turhasta työstä. Silloin tarvitaan mittareita. Mittasimme nopeutta. Viime viikon testeissä nopeus oli parantunut 5,5% edellisestä kerrasta. Iso parannus tässä ominaisuudessa. Valmennettavani omin sanoin: ”Todella motivoivaa!”.




Mitä sinä tavoittelet? Tee tavoitteen saavuttamisesta hauska matka, älä kärsimysten tietä. Taita tätä nautinnollista matkaa säännöllisesti ja mittaa tuloksiasi! Nyt on aika aloittaa säännöllinen työ –ja jatkaa sitä!