tiistai 4. joulukuuta 2018

Luukku 5. Kaksisormisen kitaristin opetukset kehomuokkaajalle ja kiinteytyjälle


Tuntuuko sinusta joskus, että vastoinkäymisten suma latistaa treeni-intosi ja saa ruokavalion menemää päin prinkkalaa? Ja joskus vaikkapa vammojen ja kiputilojen kautta estää treenin kokonaan?

Nyt haluaisin kertoa sinulle erään tarinan, jonka toivon innostavan sinua vastoinkäymisten hetkellä. 

Ja inspiroivan sinua, vaikka sellaisia ei juuri nyt olisikaan näköpiirissä!

Jos olet seurannut tekemisiäni tai lukenut kirjani, saatat muistaa, että olen intohimoinen kitaransoiton harrastaja. Kitaransoiton historiaa ja kitaran mestareita tutkimalla olen törmännyt moneen innostavaan tarinaan vaikeuksien voittamisesta ja itsensä kehittämisestä. Mutta tämä seuraava on vailla vertaansa.
 

Kaikki näyttää ruusuiselta, lupaava ura on puhkeamassa kukkaan..




Belgialais-ranskalainen Django Reinhardt oli 1920 –luvun puolivälissä nuori, lupaava muusikonalku, joka soitti paikallisissa tanssiorkestereissa banjoa ja kitaraa. Kaikki näytti hyvältä alkavan muusikon uran suhteen. Keikkoja riitti. Parikin orkesterinjohtajaa oli tarjonnut vakituista paikkaa säestäjänä.. mutta sitten..

Tulihelvetti pääsee irti..



Vuonna 1928 Django kävi nukkumaan vaimonsa kanssa. Heidän vankkurinsa oli täynnä myytäväksi tehtyjä tekokukkia. Ne olivat kauniita.. mutta äärimmäisen syttymisherkkiä.

Jokin meni tuona yönä vikaan. Kenties se oli kynttilä. Kenties kamina. Django heräsi yöllä siihen, kun viihtyisästä vankkurista oli tullut raivokkaasti riehuva tulihelvetti. Hän sain hengenhädässä juuri ja juuri raahattua vaimonsa ja itsensä ulos vankkureista.

Mutta sitten karu totuus iski rätin lailla silmille. Hänen kehonsa oli täynnä palovammoja. Jalka, vartalo.. ja vasen käsi. Siis käsi, jolla kitaristi soittaa. Hänen pikkusormi ja nimetön olivat halvaantuneet. Pian ne surkastuivat niin, että jälkellä oli kirjaimellisesti luu ja nahka. Lääkäri ennusti, ettei hän enää koskaan soittaisi kitaraa. Mutta Django päätti toisin..

Kahdella sormella maailman parhaaksi kitaristiksi


Aluksi hän ei pystynyt tarttumaan kitaran otelautaan. Puhumattakaan soittamisesta. Mutta hän aloitti väsymättömän harjoittelun. Välillä kipu oli kova. Hän piti hieman taukoa ja antoi tulehtuneen käden rauhoittua. Sitten hän taas jatkoi..

Ja hän ei harjoitellut itseään ainostaan jonkilaiseen soittokuntoon. Sellaiseen, että voisi soitella leirinuotiolla omaksi ilokseen tai ystävilleen. Ei, hän harjoitteli itsensä maailman parhaaksi kitaristiksi.


Kuva 1. Voisitko äkkiä kuvitella, että kahdella sormella soittaen voisi nousta maailman parhaaksi ja arvostetuimmaksi kitaran mestariksi? Django tuskin oli siitä täysin varma itsekään tulihelvetin halvaannutettua kaksi hänen sormistaan, mutta hän ei antanut periksi. (kuva pinterest).


Kyllä, erityisesti esittävien taiteiden kohdalla ”paras” on hyvin ongelmallinen käsite. Mutta ehkä sitä voidaan tässä käyttää vaikkapa seuraavien asioiden perusteella:

  • Djangosta tuli nopeasti paikallisten ”kitarataisteluiden” kauhu, ja hänen maine levisi nopeasti aluksi Ranskassa
  • 30-luvun puolivälin jälkeen hänen levytyksensä rantautuivat jazzin kotimaahan, Amerikkaan, ja alkoivat aiheuttaa kohua.. Mukana oli raivokkaasti svengaavia nopeita kappaleita, joiden uskomattomat soolo-osiot kulostivat siltä, että kitaran otelauta suorastaan savuaa. Ne vuorottelivat levyillä lyyristen balladien kanssa.
  • Hänen häikäisevä virtuositeettinsa yhdistettynä pettämättömään melodian tajuun sai muut jazzin johtavat kitaristi kyselemään: ”Miten hän voi soittaa tuon kaiken kahdella sormella, kun itse en pysty lähellekään samaan edes neljällä?”
  • Pian USA:n, jazzin kotimaan suurimmat tähdet saapuivat kilvan Pariisiin vain levyttääkseen tämän mestarin ja hänen ”Hot club of France" -yhtyeensä kanssa
  • Klassisien kitaran legendaarinen mestari Andres Segovia näki 1930-luvun lopulla Djangon soittavan soolokappaleen eräissä illallisjuhlissa. Segovia liikuttui kappaleen kauniista melodioista ja virtuoosimaisesta toteutuksesta. Kappaleen jälkeen hän tuli onnittelemaan Djangoa upeasta esityksestä ja kysyi, mistä hän voisi hankkia tuo mykistyttävän kauniin ja taidokkaan kappaleen nuotit? Django naurahti, kohautti olkiaan ja totesi: ”Minä vain improvisoin tuo kappaleen omasta päästäni tuossa lavalla!”
  • Monet katsovat, että hän on kokonaisuutena kenties eniten jazz-, blues-, pop- ja rock -kitaristeihin vaikuttanut soittaja. Lähes kaikki kitaramaailman suuruudet mainitsevat hänet esikuvakseen ja hän popularisoi monet kitaran tekniikat, kuten oktaaveilla soitetut melodiat ja hengästyttävän nopeat kromaattiset juoksutukset. Jopa country-kitarassa 60- ja 70 lukujen jälkeen yleistynyt "chicken pickin'"-tekniikka löytyy jo hänen 30 -luvun levytyksistä. 

Mitä voit oppia Djangolta?

Treenaajana, kropanmuokkajana, kiinteyttäjänä tai elämäntapamuutoksen tekijänä voit oppia Djangon tapauksesta paljon. Vaikkapa seuraavat tärkeät periaatteet:  

Hän keskittyi rajoiteiden sijasta mahdollisuuksiin. Tutkimuksissakin on havaittu, että urheilijat, jotka keskittyvät esimerkiksi loukkaantumisten kohdalla mahdollisuuksiin epätoivossa vellomisen sijaan toipuvat nopeaammin.

Eräs asiakkaani loukkasi arjen tilanteessa polveaan marraskuussa. Juuri eilen teimme jälleen tehokaan treenin ylävartalolle ja keskivartalolle. Ruokavaliossa parannukset jatkuvat. Jaloille ohjataan pikku hiljaa lisää työtä.  Yleensä on paljon asioita, joita pystyt tekemään. Keskity niihin! Kirjaa ne ylös. Tämä auttaa sinua hahmottamaan ne paremmin! :) 

Tie tavoitteisiin ei ole suoraviivainen. Epäonnistumisia tulee aina. Se pitää muistaa. Tie tavoitteisiin ei koskaan ole suoraviivainen. Se on aina täynnä nousuja ja laskuja. Jo pelkkä itsesi muistuttaminen tästä auttaa. Aina ei tule täydellistä treeniviikkoa. Joskus iskee flunssa. Välillä on vaikea toteuttaa ruokailua suunnitellusti.

Kun vielä istut alas ja mietit ensin mahdollisuuksiasi tilanteessa ja sitä, mitä voisit vastoinkäymisestä oppia, teet itsestäsi henkisesti vahvemman! Jos flunssa iskee, keskity miettimään ravinnon ja ruokailutapojen keskeisiä periaatteita, vältä stressi väliin jääneistä treeneistä. Jos polvi on kipeä, keskity tekemään ylävartalosta ja keskivartalosta vahvempi kuin koskaan! 

Kuva 2.tie tavoitteisiin ei ole KOSKAAN suoraviivainen. Vastoinkäymisiä tulee. Pieniä ja suuria. Muista tämä ja muistuta itseäsi tästä! (journal.ie)



Esikuvat antavat voimaa. Luen usein haastatteluja, joissa ihmiset kertovat että ”Minulla ei ole esikuvia”. Uskon, että tässä voi olla taustalla jonkinlainen halu vähätellä esikuvien roolia. Mutta joka tapauksessa uskon, että esikuvien puute kampittaa mentaalipuolella.

Olen aika varma, että Djangolle tällaisia esikuvia toipumisvaiheessa olivat  esimerkiksi Louis Armstrongin mestarilliset jazz-improvisaatiot. Tämä tuolloin uusi ja lumoava musiikki antoi virtaa ja tarkoituksen puskea läpi tilanteesta, jossa 99% ihmisistä olisi laittanut pillin pussiin ja kuopannut haaveet uran jatkosta.

Etsi siis inspiraation lähdettä: henkilöitä, jotka ovat voittaneet vaikeuksia, saavuttaneet sen mitä haluat saavuttaa tai muuten toimivat innostuksen lähteenä.

Innostu, pureuhu heidän tarinoihinsa ja mieti mitä voisit oppia heiltä! Tämä tulee tutkitustikin itseluottamusta! Ja huomaat että "menestys jättää johtolankoja", eli esimerkkien takaa alkaa löytyä yllättävän paljon yhdistäviä piirteitä! 

Varo tätä ansaa! 


Tässä keskeisin ongelma, johon  olen törmännyt 17 vuoden aikana näitä enemmän mentaalipuolen ja liikuntapsykologian asioita esittäessäni:

Pidämme näitä asioita usein itsestäänselvyyksinä: "Näihän se on..", "Kyllä minä tuon tiesin!", "Noinhan minä aina ajattelenkin"(ajatteletko oikeasti?).

Keskeistä on, että harjoittelet näitä asioita aivan kuten harjoitat lihaksiasi. Säännöllisesti, riittävän systemaattisesti. Vasta silloin nämä ajatuksen ja periaatteet muokkaantuvat tavaksi ajatella ja tekevät sinusta henkisesti vahvemman!

Toivon, että sait tästä tarinasta innostusta harjoitteluusi, ruokavalion toteutukseen, hyvinvointitapojesi edistämiseen ja miksi ei muillekin elämän osa-alueilla. Itse olen saanut siitä voimaa harjoittelussani, valmentamisessa, yritystoiminnassani ja tietenkin se on innostanut minua soittoharrastuksessani!


Jos koet, että tarina ja vinkit voisivat innostaa jotain lähipiirissäsi, kerro tästä ihmeessä heille!

Oikein mukavaa itsenäisyyspäivän aattoa!

Huomenna jatketaan!

Timo

Käynnistä kehitys: www.th-valmennus.com

Ei kommentteja: