Kiirettä ja stressiä löytyy useimpien arkipäivästä -allekirjoittanut mukaan lukien.
Liiallisena annoksena stressi saattaa kuitenkin hidastaa tai jopa estää niin elämäntapamuutoksen onnistumisen kuin tavoitteellisessa treenissä kehittymisen. Miten stressi todella vaikuttaa
harjoitteluun ja treenissä kehittymiseen?
Stressi saa sinut liikkumaan vähemmän
Tutkijat selvittelivät hiljattain, miten koettu stressitaso
vaikuttaa fyysisen aktiivisuuden määrään. He kävivät läpi 168 asiasta tehtyä
tutkimusta ja havaitsivat, että stressi saa erityisesti treenitaipaleensa
alussa olevan ihmisen liikkumaan huomattavasti vähemmän. Vain 18,2% tapauksista
stressi näytti lisäävän liikuntaa. Silloin kyseessä on yleensä kokenut
liikkuja, joka käyttää liikuntaa stressinhallintakeinona.
Stressi on yhteydessä myös muihin terveydelle haitallisiin
ja keventämistä hidastaviin tapoihin, kuten lisääntyneeseen alkoholinkäyttöön
ja ahmimistyyppiseen, suureen kertasyömiseen.
Kuva 1. Stressi. Meille monille tuttu seuralainen. Se todelle vaikuttaa treeniaktiivisuuteesi, palautumiseesi ja kehittymiseesi. |
Stressi saa sinut palautumaan ja kehittymään hitaammin
Stressi aktivoi kehossamme järjestelmiä, jotka kuluttavat
energiavarastoja sen sijasta, että keho palautuisi lepotilassa. Treenin
aiheuttama fyysisen kunnon kehittyminen tapahtuu juuri levossa. Jos stressitaso
on korkea, hidastuu esimerkiksi lihasvoima palautuminen harjoituksen jälkeen.
Tutkijat vertailivat kahta porukkaa. Toinen porukka koko stressitasonsa matalaksi,
toinen ryhmä korkeaksi. Tunti tiukan voimatreenin jälkeen vähän stressaantuneen
porukan lihasvoimasta yli 60,3% oli palautunut. Stressaantuneen porukan
voimasta oli palautunut vasta 38,2%.
Nopean aikavälin palautuminen on siis hitaampaa. Tämä näkyy myös kehittymisessä pidemmällä aikavälillä. Koetun, korkean stressitason on havaittu myös heikentävän kyykyn ja penkkipunnerruksen tulosten kehittymistä 3 kuukauden harjoittelujaksolla.
Huomio
stressinhallinta harjoittelussasi
Treenissä säännöllisyyden periaate on kaikkein kultaisin -ei harjoittelua, ei kunnon kohoamista. Lisäksi on mukava
kehittyä hyvin ja nauttia optimaalisesta kunnon kohoamisesta. Koska stressi
näyttää vaikeuttavan näitä kaikkia osa-alueita, on tärkeää, että pyrit usein ensimmäisenä vähentämään stressiäsi, jos koet itsesi stressaantuneeksi. Siis ennen kuin suunnittelet haasteellista harjoittelua.
Järjestä aikatauluasi ja mieti prioriteettejasi. Kenties
voit nostaa terveyden ja harjoittelussa kehittymisen korkeammalle jalustalle?
Mieti myös
esteitä, jotka estävät sinua elämään stressittömämpää arkea ja pura niitä
luovalla ongelmanratkaisulla. Me kaikki törmäämme joskus stressaaviin jaksoihin
elämässämme, vaikka tekisimme jatkuvasti edellä mainittuja asioita. Silloin on
tärkeää miettiä, voisitko käyttää liikuntaa lievittämään stressiä esimerkiksi
punaviinin tai herkkuaterian sijasta.
Maltillisina annoksina liikunta lieventää tehokkaasti stressiä.
Stressaavassa, akuutissa elämäntilanteessa kannattaa valita mieluiten
matalatehoinen treeni. Jos pystyt tekemään sen luonnonympäristössä, kuten
vaikkapa metsässä, lievittää se stressiäsi entistä tehokkaammin. Jatkuvat HIIT -hurjastelut stressaavassa tilanteessa voivat olla korsi, joka katkaisee kamelin selän.
Huomenna jatketaan, pysy mukana TH-Valmennuksen Facebook-sivujen kautta!
PT-Timppa
Lähteet:
Stults-Kolehmainen
ym. 2014. The effects of stress on physical activity. Sports Medicine
44:81-121.
Stults-Kolehmainen ym. 2012. Psychological Stress Impairs Short-Term
Muscular Recovery from Resistance Exercise. Medicine
& Science in Sport & Exercise.
Adam ym. 2007. Stress, eating and the reward system.
Physio Behav. 91(4):449-458.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti