maanantai 16. joulukuuta 2019

Luukku 16. Ethän tee tätä massakausivirhettä! Miten lisätä energiaa?

Sain tänään mielenkiitoisen kysymyksen mailiin. Se kuului näin:

Pitääkö plussakalorijaksolla lisätä aina joka viikko energiaa? 

Tämä on tärkeä kysymys. Alla olevassa videossa kerron:

Miten virhe tässä energialisäyksessä voi johtaa siihen, että 60-80% (tai enemmän) kertyneestä painosta on rasvaa?

Miten varmistat, että suurin osa kertyneestä painosta on lihasta?

Mitä sinun kannattaa seurata tehdessäsi painonlisäyksiä?

Ja monta muuta asiaa!



Vlogi-video: Ethän tee tätä lihasmassakausivirhettä: Miten lisätä energiaa?








Tässä videossa mainitsemini linkki artikkeliini käänteisestä/reverse -dieetistä.

Jos haluat todella kattavat työkalut sekä rasvanpoltto- että lihaskasvukausiin ja niiden ruokien JA treenien jaksotteluun, tsekkaa tämä! 


Mukavaa iltaa!


Timo

Aloita tie tuloksiin! www.th-valmennus.com

sunnuntai 15. joulukuuta 2019

Luukku 15. Miten yhdistää palloilulajit ja lihasmassaharjoittelu?


Sain perjantaina mailiini kysymyksen. Kysymyksen esittäjä ei halunnut nimeään julkisuuteen, joten vastailen tähän anonyymin kysymykseen tässä luukussa: 

Eli kysymys, jonka kanssa olet epäilemättä paininut: Kuinka yhdistää lihaskasvu ja nopea tempoiset palloilulajit (jalkapallo, salibandy, jääpallo yms).

Kyllä olen ”paininut”, asiakkaita on ollut sen verran paljon viimeisen 18 vuoden aikana, että vaikea keksi case-tyyppiä, jota EI ole tullut vastaan! Joten tässä vastaus. Jokaisesta voisi periaatteessa kirjoittaa vähintään yhden blogitekstin, jopa kirjan, mutta puristan alle olennaisen.

Aluksi on myös tärkeä määritellä hieman enemmän vastauksen lähtökohtaa. Se on nyt tässä se, että henkilö harrastaa ko. lajeja ja haluaa samalla hankkia tehokkaasti lihasmassaa. Se EI ole nyt se, miten hankkia lihasmassaa sitä tarvitsevalle kyseisten lajien kilpa- ja huippu-urheilijalle (tämäkin on tosin tuttua, mutta silloin ”isossa raamissa” lihasmassan rooli muuttu: Se vain ja ainoastaan mahdollistaa tiettyjä asioita, jotka palvelevat lajia, eikä enää ole itse tarkoitus. No, filosofiat sikseen. Mennään asiaan.

Kysymys: "Palloilulajit ja lihamasssaharjoittelu toki eroavat, mutta onko jotain yleisiä periaatteita, jos niitä pyrkii yhdistämään?


Aluksi kannattaa lähteä kuormitusanalyysistä. Jos vaikkapa lajissa on tehokkaita harjoituksia pari kertaa viikossa ja silloin tällöin peliviikonloppu, suurin huomio on kiinnitettävä a) säätelyjärjestelmien palautumiseen (hermosto ja hormonaalinen järjestelmä) ja b) paikallinen, lihastason palautuminen. Näitä ei voi täysin erottaa toisistaan, mutta kuitenkin.

Tämä merkitsee tässä sitä, että kokonaiskuormituksen salilla on oltava matalampi kuin vaikkapa kaverilla, jolla EI tule kuormitusta ko. lajeista. Käytännössä tämä näkyy siinä, että tällaisissa caseissa harjoitan asiakasta tyypillisesti salilla 3-4 krt viikossa. Tehoharjoitusten määrä olisi hyvä pysyä 5 harjoituksessa viikossa, jotta kokonaispalautuminen on hyvä.

Jos harrastat palloilulajeja ja haluat kasvattaa lihasmassaa samalla, se onnistuu mainiosti! 


Lisäksi jalkojen harjoitusvolyymi on selvästi matalampi. Nopeita kiihdytyksiä ja suunnanmuutoksia vaativat ja ns. anaerobista glykolyysiä energiantuottoja kovasti kuormittavat lajit (maitohapoille vetävä työ) ovat heti kapasiteetista tehdä töitä jaloilla. Näin ollen jalkojen suhteen valitaan joko ylläpitävä lähestymistapa tai maltillisempi kehityskaari.


Kysymys: Miten harjoituksien rytmittäminen kannattaisi tehdä aktiivikaudella?


Tämäkin on äärimmäisen laaja kysymys. Joten rajaan sitä lähinnä harjoitusviikon käsittelyyn. Noudatan 2 peräkkäisen tehopäivän sääntöäni, jos mahdollista. Näin viikko olisi unelma-maailmassa vaikkapa tällainen.

ma laji

ti Kuntosali ylävartalo 1.

Ke Lepo tai kevyt peruskestävyys

To laji

Pe Ylävartalo 2.

La Jalat (+osia ylävartalosta)

Su lepo ja huoltava harjoittelu

Näin ylävartalolle saa tehokasta ärsykettä 2 krt viikossa (jopa la jalkoihin voi ripottaa jotain pientä). Alaraajat pääsevät palautumaan, lajiharjoitukset pystyy tekemään suht tuoreilla jaloilla koko elimistön palautuminen sujuu hyvin. Hienostuneempiakin malleja olen käyttänyt, mutta tässä yksi esimerkki.

Jos puhutaan mielekkäästä treenien kertamäärästä, tuollainen tekeminen vaatii yleensä 3:1 kovien ja kevyiden viikkojen rytmin. Mutta tätä pitää aina yksilöllisesti tuunata.

Entä harjoittelun jaksotus, jossa ylävartaloa treenaataan määrä- ja lihasmassapainotteisesti ja alavartaloa vähemmällä volyymilla ja esim. voima- tai räjähtävyyspainotteisesti? Se EI ole ongelma. Itse asiassa tämä homma voi tutkitustikin toimia jopa paremmin kuin saman toistomäärän tekeminen ala- ja yläkropalle, kuten voit tästä artikkelistani lukea. 

Kysymys: Entä harjoittelu kauden ulkopuolella?


Tämä riippuu taas harrastuksen vakavuudesta. Jos kyse on enemmän ”höntsä”-taso, tässä kannattaa ottaa kaikki irti lisääntyneestä palautumiskapasiteetista, kun lajikuormitus häviää. Ja suunnitella kaikki tekeminen lihaskasvu edellä. Iso ongelma tämä ei ole esim. rapautuvan hapenottokyvyn suhteen, sillä tämä ominaisuus pitää lihasmassatreenaajalla olla muutenkin kohdallaan ja osa ohjelmaa.

Jos happi ei kulje kropassa (mikä on isossa kuvassa ISO ongelma erityisesti perus-puntti-paavoilla), treenin nousujohteisuus ei toteudu kunnolla ja silloin ei jaksa treenata niin kovaa, mitä optimaalinen kehittyminen ja kehittyminen pitkässä juoksussa vaatii.

Jos kyse on hieman vakavammasta harrastuksesta, pitää lajin vaatimuksia huomioida enemmän esimerkiksi voimaharjoittelussa jaloille. Harjoittelun tulee edetä enemmän maksimi- ja räjähtävän voiman periaattein ja ylävartalossa voi olla enemmän hypertrofia/lihaskasvuperiaatteella tehtävää asiaa.

Kysymys: Mitkä ovat palloilulajien ja lihasmassaharjoittelun yhdistämisessä  kompastuskivet ja onnistumisen avaimet?


Suurin kompastuskivi on kokonaiskuormituksen hallinta. Viikon suunnittelussa pitää olla tarkkana, kevyitä viikkoja tulee pitää ja kehoa tulee kuunnella (koska kaikki aina jauhavat tästä, mutta eivät ikinä kerro, miten kehoa kuunnellaan, voit lukea tämän artikkelin, jossa kerron miten kehoa kuunnellaan).

Hieman edistyneemmällä tasolla kompastuskiveksi muodostuu usein pidemmän aikavälin jaksotteluvirheet. Silloin puntti voi oikeasti alkaa hidastaa tavoitteellisempaa pelaajaa. Tosin mielestäni selkeästi yleisempi virhe lajia tukevassa voimaharjoittelussa on liian aikainen spesifisaatio, ts. harjoittelijoilla, joilla ei ole riittävää voima- ja lihasmassapohjaa sekä erinomaista taitoa tehdä ihan perustason voimaharjoitteita (puhumattakaan esimerkiksi painonnostovariaatioista), aletaan teettää todella edistyksellisiä räjähtävän voiman harjoitteita yms.

Kompastuskiveksi voisin myös lukea mentaalipuolen asiat. Usein uskotaan, että lihasmassaa ei voi hankkia samaan aikaan kun pelaa jotain lajeja. Katso alapuolelta tästä muutamia melko havainnollisia erimekkejä! Samoin on syytä unohtaa väitteet, että 2-5 kiloa massaa yhdistettynä mahdollisesti parempaa kireyteen ja huimasti kasvaneisiin voimatasoihin jotenkin hidastaisi tai kangistaisi pelaajaa. Näin ei käy, jos harjoittelu ja sen muut oheiselementit on suunniteltu fiksusti.

Kääntäen, suurimmat onnistumisen avaimet ovat: Uskallus lähteä hakemaan massaa samalla, kun tekee palloilulajeja. Kokonaiskuormituksen hallinta ja kehonkuuntelu.


Kysymys: Voisitko kertoa käytännön esimerkkejä omista valmennuksista?

Esimerkiksi alla olevan 2. divisioonan kiekkoilijan kanssa teimme voima- ja lihasmassa projektin syyskuusta toukokuulle. Kokeneella harjoittelijalla rasvaton massa kasvoi 4,2 kg ja rasvaprosentti tippui samalla 16,1 tasolta 11,1 tasoon.

Huomionarvoista tässä on kohtalaisen kuormittava harjoittelu- ja pelirytmi talven aikana. Kauden loppumisen jatkuvasti nousseissa voimatuloksissa tuli vielä ekstrapomppu, johtuen paremmasta palautumiskapasiteetista.

4,2 kg lisää lihasmassaa aktiivikiekkolijalle. Kokonaiskuormituksen hallinta, kehonkuuntelu ja voimaharjoittelumäärän jakaminen ylävartalopainotteisesti ennen kauden loppua olivat avaimet tuloksiin. 


Jalkojen kokonaiskuormitus oli kauden aikana huomattavasti iisimpää kuin se olisi ollut normaalissa tilanteessa. Samoin tietoisia kevennysperiaatteita peliviikonlopun jälkeen tai vasteena lieviin ylikuormituksen oireisiin (kuten heikko uni) tehtiin. Eli lisähuilipäiviä tai kevyen viikon aloittamista hieman ennen aikojaa. 


Muita caseja on runsaasti, jossa olemme edenneet enemmän laji edellä, ja lihasmassaa on hankittu tukemaan lajia tai sitä on tullut sivutuotteena.

Oheiskuormituksen ja salin yhdistämisestä ääripään esimerkkejä on vaikkapa 10-12 tuntia kuormittavaa ryhmäliikuntatuntia viikossa ohjanneen asiakkaani lihasmassa- ja kiristely -case (tässä oheiskuormitus on niin valtavaa, että tämä on ”älä kokeile tätä kotona” -kategoriaa, sillä onnistuminen tällaisessa vaatii pilkun tarkkaa suunnittelutyötä, jossa pitkästä kokemuksesta ei ole haittaa.

Samoin esim. näissä tässä ja tässä lihasmassa-casessa muuta, kestävyystyyppisempää kuormitusta on ollut kohtuu paljon.
Nämä enemmänkin osoittavat, että lihaskasvu on mahdollista erittäin monissa olosuhteissa. Toki aina parasta, jos kaiken voi tehdä sen ehdoilla, mutta aina ei eletä täydellisessä maailmassa.

Kuten sanottu, tässä tärkeitä prinsiipejä asiasta. Ei koko "totuutta", sillä siihen olisi mennyt koko kalenterin luukut :) 

Mukavaa päivää!

Timo Haikarainen 


ps. Jos haluat oppia, miten jaksotat esimerkkiksi kestävyyslajeja ja lihasmassatreeniä hämmästyttävin tuloksin (ja tuloksin, joiden ei yleensä väitetä olevan mahdollisia), tsekkaa tämä kokonaisuus ennen kuin on liian myöhäistä! 

perjantai 13. joulukuuta 2019

Luukku 13 & 14. Mitä joulun herkuttelu OIKEASTI tekee kehollesi? Tässä tarkka vastaus!

Kysyin eilen ehdotuksia tämän joulukalenterin aiheiksi. Sain niitä todella paljon, kiitos kaikille!  Käyn niitä mahdollisuuksien mukaan läpi tulevissa luukuissa sekä myös joulun jälkeen. 

Paula lähtetti erittäin ajankohtaisen kysymyksen joulun ruokailuista. Se mietetyttää ja jopa ahdistaa monia -eikä ihme. Juuri koskaan ei kerrota, mitä kehossa tarkalleen tapahtuu herkuttelun aikana. Annetaan vaan epämääräisiä 80/20, syö joustavasti ym. kommentteja. Tässä Paulan kysymys: 


"Kiinnostaisi kuulla näin pyhien ( ja herkuttelujen) alla, miten nämä muutamien päivien juhlapäivät jouluruokailuineen ja jälkkäreineen  vaikuttavat aineenvaihduntaan ja lihaksiin .
Jos muuten syö terveellisesti ja hyvin ( ja tietysti on ahkera treenaaja) niin voiko joulunpyhien aikaan "tehdä hallaa" pahastikin itselleen?"

Vastaan alla olevassa vlogi-videossani, mitä kehossasi tarkalleen tapahtuu kolmessa eri aikajaksossa herkuttelun aloittamisen jälkeen. Usein tähän kysymykseen lauotaan ”asiantuntijakommentteja” tyyliin ”on tärkeämpää mitä syöt uudenvuoden ja joulun välissä kuin joulun ja uuden vuoden välissä” ja ”Ota vaan rennosti!”.

Mutta eivät nämä ole mitään asiantuntija-kommenttaja. Ne voisi yhtä hyvin antaa naapurin reiska tai raija. Samoin ne lisäävät usein aiheeseen liittyvää vaihtelevan asteista hämmennystä ja jopa ahdistusta. Ja samalla unohdetaan upea tutkimustyö ja -tieto, joka oikeasti antaa tähän kunnollisia vastauksia... 


Joten tsekkaa tästä video, jossa kerron, mitä jouluherkuttelu tekee kehollesi, ja mitä strategiaa käytän yleensä asiakkaideni kanssa joulun ajan herkuttelujen suhteen





Muuten, jos haluat itsellesi takuulla toimivat ja loppuun asti "kenttätestatut" ohjelmat ja ruokavaliot rasvanpolttoon ja/tai lihaskasvuun 11.1.2021 alkaen, tsekkaa NYT seuraavat valmennuskokonaisuuteni (edut päättyvät pian):


Jo legendaariseen maineeseen noussut, 11.1.2021 alkava "Karista joulukilot 2 kuukaudessa" -valmennukset (super-etu päättyy SU 27.12.2020 klo 23:55!

Naisten valmennuksen lisätiedot ja ilmoittautuminen TÄÄLLÄ!

Miesten valmennuksen lisätiedot ja ilmoittautuminen TÄÄLLÄ!


Jos olet jo käynyt tuo valmennukseni, suosittelen lämpimästi täysin uutta ja uskallan sanoa jopa mullistavaa 11.1.2021 alkavaa 10 viikon "Vuoroviikko" -valmennustani. Tämän valmennuksen etu päättyy 28.12.2020 klo 23:55: 

Naisten valmennuksen lisätiedot ja ilmoittautuminen TÄÄLLÄ!

Miesten valmennuksen lisätiedot ja ilmoittautuminen TÄÄLLÄ!

HUOMIO! KAIKISSÄ VALMENNUKSISSA ON MUKANA MYÖS KORONA-VARMAT KOTIOHJELMAT!

Jos olet liikunta-alan ammattilainen ja haluat aloittaa vuotesi asiakastyössä kokonaisuudella, joka saa takuulla asiakkaidesi tulokset ja "puskaradion" kympin sijasta yhdelletoista, tsekkaa kokonaisuus (etu päättyy 28.12.2020 klo 23:55) täältä! 


Mukavaa päivää!

Timo Haikarainen


Aloita tie tuloksiin: www.th-valmennus.com 

torstai 12. joulukuuta 2019

Luukku 12. Tässä helppo kikka, jolla lisäät syömäsi proteiinin tehoa lihaskasvussa ja palautumisessa!

Moikka!

Tänään käyn läpi nopean vinkin, jolla voit pontentiaalisesti tehostaa kehittymistäsi voima- ja lihasmassaharjoittelussa!

Puhutaan proteiinin imeytymisestä ja hyödynnettävyydestä. Yleensä tätä haetaan kallilla erikoisproteiineilla. Näyttää kuitenkin siltä, että pystyt tehostamaan proteiinin imeytymistä ja vaikuttaa ns. proteiinisynteesiin tehokaasti kauniin yksinkertaisella jipolla, nimittäin:


Lihan tehokkaampi ja parempi pureskeleminen tehostaa proteiiniaineenvaihduntaa!



Tämä tuli ilmi tutkimuksessa, jossa vertailtiin lihapitoisen aminohappojen imeytymistä ja aterian aiheuttamaa proteiinisynteesivastetta terveen purukaluston omaavilla ja hammasproteesin ovaavilla. (Remond ym. 2007).

Tämä ei tietenkään ole suora harjoittelututkimus, joka osoittaisi paremman pureskelun kasvattavan emmän lihasta. Mutta tutkimus osoittaa, että pureskelulla voi olla merkitystä!

Kuva 1. Leusiini-aminohappo on tärkeässä osassa lihaskasvun tukemisessa. Leusiinipitoisuus nousee terveet hampaat (valkoiset ympyrät) ja tehokkaamman pureskelun omaavilla merkittävästi nopeammin lihaaterian jälkeen kuin proteesit omaavilla (mustat ympyrät) Remond ym. 2007. 



On nimittäin erittäin hyvä idea tukea proteiiniaineenvaihduntaa useilla reilummin proteiinia sisältävillä aterioilla päivässä. Jokainen runsaamman proteiinin ateria kiihdyttää proteiinisynteesiä ja sitä kautta palautuminen ja kehittyminen saattavat myös tehostua (muistan vielä, että totta kai tarvitset lihaskasvun todellisen käynnistäjän, eli tehokkaan treenin sopivin väliajoin, tämä on siis "tukitoimi").
¨
2-3 kpl sellaisia aterioita, jotka sisältävät n. 30 grammaan proteiinia on hyvä lähtökohta. Itse tosin toteutan tämän asian tarkemmin asiakkaillani. Erityisesti silloin, jos pyritään erittäin tehokkaaseen kehonmuokkaukseen. 20-30 proteiinigramman väliin meneviä aterioita on 5-6 päivässä.

Kun huomioit tässä vielä huolellisemman pureskelun, homma voi tehostua entisestään!

Lisäetuja huolellisesta pureskelusta 


Proteiinisynteesin kiihtyminen ei ole ainoa etu, jonka voit saada huolellisesti pureskelusta. Nimittäin enemmän "mindfullness" -tyyppinen, rauhassa syöminen auttaa usein myös syömään järkevämmin ja tulemaan enemmän tietoiseksi kylläisyyssignaaleista. Tämä ei kuitenkaan ole tämän päivän aihe, mutta tämä pikku lisäetu kannattaa huomioida!


Mukavaa päivää ja pureskele päivällisesi tai iltapalasi huolella!


Timo Haikarainen

Aloita tie tuloksiin: www.th-valmennus.com 

Lähde: Remond ym. 2007. Postprandia whole-body protein metabolism after a meat meal is infeluenced by chewing efficienfy in elderly subjects. American journal of clinical nutrition. 85(5):1286-92.

keskiviikko 11. joulukuuta 2019

Luukku 11. Kuinka nopeasti rasvaa voi oikeasti polttaa? Äärirajoja tutkimuksista ja omista asiakas-caseistani!

Eräs vanha PT-tuttuni kysyi minulta tänään Messengerissä hieman muistin virkistystä: 

"Etsin sun blogista tietoa rasvanpolton nopeudesta. Oletko kirjoittanut siitä? Eli paljonko on mahdollista ylipäätään polttaa rasvaa esim. viikkotasolla?" 

Tein tästä aiheesta valmennuspäivän päätteeksi salilla videon. Tätä usein kysellään ja tästä löytyy myös kaikenkarvaisia väitteitä ja "legendoja". Kun katsot alla olevan vlogivideoni, opit muun muassa:


  • Kuinka nopeasti rasvaa pystyy oikeasti polttamaan perustuen tieteellisiin tutkimuksiin ja vinoon pinoon personal training -asiakas-casejani 18 vuoden ajalta? 
  • Mitä muuta kuin kilomääräistä mittaria voit käyttää rasvanpolttovauhdin arvioimiseksi?
  • Miksi maksimivauhti ei aina ole paras vauhti ja miksi se ei ole kaikilla mahdollista?
  • Miksi painonpudotus ja rasvanpoltto ei ole sama asia?
  • Alta löydät myös linkin erääseen asiakas-caseen, jossa liikuimme rasvanpolttovauhdin fysiologisilla äärirajoilla


Vlogi-video: Kuinka nopeasti voi polttaa rasvaa kehosta? Ja miksi nopea laihtuminen ja nopea rasvanpoltto EI ole sama asia? 






Videossa mainittu asiakas-case: 30 kg rasvanpoltto 5 kuukaudessa (1,5 kg /vk rasvanpolttovauhti, lihasta jopa aavistuksen kasvattaen), lue juttu täältä!

Huomenna jatketaan, mukavaa iltaa! :) 

Timo 

ps. Jos haluat oppia rasvanpoltosta ja sen jaksottelusta valtavasti lisää ja hyödyntää loppuun asti viilaamiani malleja todella tehokkaaseen rasvanpolttoon itselläsi tai asiakkaallasi (jos olet liikunta-alan ammattilainen), tsekkaa tämä linkki! :) 



tiistai 10. joulukuuta 2019

Luukku 10. Tässäkö keskeinen salaisuus, joka pitää karistetut kilot poissa?


Painonpudotus on tutkitusti helpompaa kuin painonhallinta, eli karistettujen kilojen pitäminen poissa.

Karisseet kilot tuppaavat kertymään kuin varkain takaisin... 

Mutta joukossa on ihmisiä, jotka onnistuvat pitämään karistetut kilot pois. Ja tähän olen pyrkinyt myös omassa toiminnassani satsaamaan. Eli tehokkaat ja nopeatkin muutokset sisältävät AINA myös treeni ja ravintoperiaatteet, jotka pitävät sisällään sellaisia asioita, jotka yhdistävät painonhallinnassa tutkitusti onnistuneita.

Tässä luukussa esittelen erään tuoreen tutkimuksen. Se paljastaa seikan, joka yhdistää laihduttajia, jotka ovat onnistuneet pitämään karistetut kilot loitolla jo 9 vuotta.


Liikunta on surkea laihduttaja, mutta painonhallinnassa se pelittää! 


Pelkkä liikunta ei ole tehokas painonpudottaja, kuten esimerkiksi tässä luukussa kuvaan. Painonpudotuksessa ruokavalion rooli on keskimäärin tärkeämpi. Mutta kun kilot on karistettu, liikunta ja arkiaktiivisuus nousevat tosi tärkeäksi painonhallinan tehokeinoksi. 

Tämän tuli esiin myös tuoreessa tutkimuksessa. Siinä vertailtiin kolmea eri ryhmää: 1) Ihmisiä, jotka olivat pudottaneet painoaan vähintään 13,6 kg ja onnistuneet säilyttämään laihdutustuloksensa keskimäärin noin 9 vuoden ajan, 2) normaalipainoisia, ja 3) ylipainoisia.


Kuva 1. Painonhallinta on tutkitusti vaikeaa. Mutta mahdotonta se ei ole. Tietyjä ruokailu ja aktiivisuustapoja luomalla onnistumisprosenttia voi lisätä massiivisestija peruuttaa kilojen kertymisen takaisin! 


Fyysinen aktiivisuus erottelee jyvät akanoista painonhallinassa 


Tutkimuksessessa tuli esiin, että painonhallinnassa onnistuneet ottivat päivän aikana keskimäärin 12107 askelta. Normaalipainoinen kontrolliryhmä otti 8935 askelta ja ylipainoinen kontrolliryhmä jäi 6477 askeleeseen. Päivittäinen, painoon suhteutettu kalorinkulutus fyysisestä aktiivisuudesta oli selkeästi korkein painonhallinnassa onnistuneilla. 

Se oli 12 kcal päivässä painokiloa kohti. Normaalipainoisilla tämä luku oli 10 kcal/kg päivässä, ja ylipainoisilla 7 kcal/kg päivässä.

Painonhallinnassa onnistuneet ottivat siis lähes kaksinkertaisen määrän askelia päivässä ylipainoisiin verrattuna. Tutkijat arvelevat, että tämä korkeampi päivittäinen fyysinen aktiivisuus pitää heidät energiatasapainossa (energiansaanti vastaa energiankulutusta) ja sitä kautta karistetut kilot pois.

Näin hyödynnät tietoa ja pidät karistetut kilot pois


·        Muista, että painonpudotuksessa ruokavaliolla on todella keskeinen rooli. Se tuo painonpudotustuloksista noin 70–80%. Liikuntaa kannattaa tehdä terveyssyistä, lihasmassan säästämiseksi sekä terveyshyötyjen takia. Ja saat treenistä pienen lisähyödyn painonpudotukseen.

·       Totta kai myös painonhallintavaiheessa ruokavalio on toki edelleen tärkeä (ja myös unen kaltaiset muut elämäntapatekijät tulee huomioida), sillä paluu täysin samoihin ruokailutottumuksiin johtaa yleensä lihomiseen (siksi ruokavaliossa on pakko ajaa sisään uusia tapoja). Mutta fyysisen aktiivisuuden rooli kasvaa.

Liikunnan ja arkiliikkeen avulla pystyt ottamaan huomattavasti rennommin kuin painonpudotusvaiheessa ja onnistua silti pitämään karistetut kilot pois. Arkiliikkeen lisäämisessä askelmittari on hyvä konkreettinen muistuttaja. Askelmittarista voit lukea lisää tästä artikkelistani.

·        Arkiliikkeen tietoinen lisääminen on tärkeää, sillä nykyisessä ympäristössämme liikettä ei helposti tule itsestään. Istu siis alas ja mieti keinoja, miten saisit mielekästä lisäliikettä vaikkapa työmatkoille tai osaksi niitä, työpäivän tauoille tai esimerkiksi asioiden hoitamisen yhteyteen kaupungilla.



Aktiivista arkea ja huomenna jatketaan! 

Timo Haikarainen

Aloita tie tuloksiin: www.th-valmennus.com 



Lähde:
 Ostendorf ym. 2019.
Physical Activity Energy Expenditure and Total Daily Energy Expenditure in Successful Weight Loss Maintainers. Obesity -A reseach journal. feb. 2019.

maanantai 9. joulukuuta 2019

Luukku 9. Yleisön pyynnöstä: Paljastuksia PT:n vapaa-ajasta (ja suorituskyky-ennätyksistä)!


Moikka!

Sain pari päivää sitten mailiin seuraavan viestin:

"Olen seurannut jo pitkään tosi hyödyllisiä ja innostavia blogi-kirjoituksia ja mailejasi. Kiitos niistä! Samoin ”Lihaskasvu ja rasvanpoltto” -kirjasi löytyy hyllystä! Mutta hei, miksi me ei ikinä kuulla Timosta itsestään enempää? Olisi kiva tietää, miten ”PT-Timppa” itse syö, treenaa ja erityisesti myös mitä muuta teet silloin kuin et valmennat ihmisiä kondikseen? :) 

No, tässäpä erinomainen aihe päivän luukuksi! Mutta miksi ei aikaisemmin? No, olen pitänyt pääperiaatteenani toteuttaa missiotani: Auttaa mahdollisimman montaa ihmistä saamaan treenistään parempia tuloksia ja parantamaan elämän laatuaan liikuntatieteen ja 18 vuoden valmennuskokemukseni avulla.
"Sunnuntai-päivä -selfieillä” sun muilla ei ole tämän kanssa oikeastaan mitään tekemistä, joten niitä ei ole pahemmin meikäläisen julkaisuista ole löytynyt 😊

Mutta tehdäänpä tässä siis poikkeus! Nyt kerron mitä teen treenin ulkopuolella.

En laske tähän mukaan mitään valmennukseen tai valmennus-yrittäjyyteeni ja liiketoimintaan suoraan liittyviä asioita. 

Kuva 1. Kondista vuoden 2011 ja 2012 vaihteesta. Tämä juttu EI keskity treenaamiseeni ja ruokailuuni,  mutta jutun loppupuolella kerron suorituskyky-ennätyksistäni ja rasvaprosenttini tässä kuvassa :) 


Meikäläisen vapaa-aika: Musiikki ja soittaminen intohimona!


Tärkein vapaa-ajanharrastukseni on musiikki. Olen soittanut kitaraa teini-iästä. Soittaminen on ollut minulle aina ”positiivinen pakkomielle”. Kitara on kädessä joka päivä. Poislukien koulutuskeikkani, tosin sinnekin otan usein kitaran mukaan ja harjoittelen, kun duunit on tehty.

Sekä soittamisessa että musiikin kuuntelussa olen niin kutsutun ”juuri-musiikin” ystävä. Soitan ja kuuntelen etupäässä bluesia, 50-luvun rock’n’rollia, rockabillyä, jazzia, countryä ja 60 -luvun blues rockia tyyliin Cream, Jimi Hendrix ja Jeff Beck Group. Musiikkimakuni taipuu kyllä myös esim. 70- ja 80 -luvun hard rockin ja heavyyn, mutta niitä en itse soita ja harvemmin kotona kuuntelen. Mutta jos Deep Purplen ”Highway Star” tai Kissin ”Lick it Up” tulee radiosta, en vaihda kanavaa, vaan lisään volyymiä!

Soittoharrastukseni on aina ollut äärimmäisen vakava.  Erityisesti ennen yliopisto-opiskeluani ja sen jälkeistä melko suurta työmäärää soitin joskus jopa 6-8 tuntia päivässä ja jopa 30-40 keikkaa vuodessa, useissa eri bändeissä.


Viimeisen parin vuoden aikana olen aktivoinut soittoharrastustani voimakkaasti. Loppukesästä täysin harrastuspohjaisen youtube-kanavan aiheen ympärillä. Päätin myös systematisoida oppimistani ja harjoitteluani ja aloin ottaa säännöllisiä kitaratunteja tänä syksynä.

Minulla oli ilo ja kunnia onnistua saamaan kitaransoiton opettajakseni Suomen jazz-kitaristien ehdottomaan eturiviin kuuluva Teemu Viinikainen. Odotan jo innolla seuraavaa tuntiani loppuviikosta!

Kuva 2. Harraste-youtube -kanavalleni teen lyhyitä kitara-oppitunteja, joissa opetan rakastamieni mestareiden kitarakikkoja ja tekniikoita. Kuva jaksosta, jossa opetan englantilaisen country-kitara -virtuoosin, Albert Leen kikkoja.  Jos haluat vilkaista, kanavan löydät täältä. 



Eränkäynti virkistää ja vie perusarvojen äärelle


Olen harrastanut pienestä pitäen kalastusta ja metsästystä. Tämä homma kulkee ”verenperintönä”.  Ukkini ja iso-ukkini äitini puolelta saivat merkittävän osan toimeentuloa ja päivittäistä ravitsemusta merroilla, rysillä, verkoilla ja nuotalla tapahtuneesta kalastuksesta. Harrastan kalastusta kesällä ja talvella. Virvelillä, pilkillä, ongella, verkoilla ja katiskoilla.

Metsällä ole kulkenut ”vaahtosammuttimen” kokoisesta ensin enoni perässä ja myöhemmin itsekseni. Metsästäjä-tutkinnon suoritin 11 vuotiaana. Jotain myös valmennuksessa ja musiikissa esiintyvästä, jopa pakkomielteen omaisesta intohimostani aiheeseen kertoi se, että tälle 5 -luokkalaiselle nassikalle napsahti metsästäjän tutkinnon kokeesta koko porukan parhaat pisteet, vaikka muiden tutkinnossa olleiden ikäjakauma oli 18-50+ vuotta.

Kuva 3. Haukisaalista viime syksyltä. Tämä perusmukava pari kiloinen tarttui Mepps Angliaan, joka on yksi kaikkien aikojen suosikkivieheistäni. Tykkään (normaalista poiketen) savustaa hauet. Hauki on loistava savukala! Myös tämän hauen savustin. 


 Nämä molemmat harrastusmuodot ovat kovin ”peri-suomalaisia” ja niiden äärellä tuntee olevansa ikään kuin osa isoa jatkumoa ammoisten aikojen ja kalliomaalausten ajan pyyntikulttuurista nykypäivään.

Myös monet asiakkaistani kalastavat ja metsästävät. Treenin lomassa on mukava kertoilla kala- ja metsäjuttuja, pienellä ”lapinlisällä” tai ilman!

Siinä tärkeimmät vapaa-ajan aktiviteettini. Tämän lisäksi tykkään lukea. Alan kirjallisuutta toki, mutta sen lisäksi esimerkiksi historiaa ja käytännön taloustiedettä. Toisesta ääripäästä löytyvät suosikkini jo alle 10 vuotiaasta, eli Tex Willer ja Korkeajännitys! :) 



No entäs se oma treeni? Miten PT itse treenaa.. ja syö?


Tätä kysytään minulta aika usein. Avaan tätä mieluusti joskus enemmänkin. Taustallani on monenlaista kilpa- ja kuntourheilua. Sellainen kohtuu monipuolinen voima-, räjähtävyys-, nopeus-,  kestävyys-, lihasmassa – ja kireystaso on tullut aikoinaan saavutettua: Maastaveto 215 kg, kyykky 180 kg, penkki 125 kg, vauhditon pituus 305 cm, 100m sähköaikana kilpailuissa 11,97 (vastaa noin 11,7 käsiaikaa ja 11,5 ”oman lähdön”/kaveri kellottaa aikaa), maksimaalinen hapenottokyky suoralla testillä mitattuna 58,6 ml/kg/min, rasvaprosentti  kiristelyvaiheessa 7,2.


Nykyään treenini on lähinnä terveyskuntoilua ja terveysvoimailua. Tämä siksi, että olen viime vuodet panostanut niin kutsutusti 110% valmennukseen. Ja silloin jostain on tingittävä. Ja se on ollut erittäin systemaattinen oma treeni. Ja isot oman treenin kautta tulleet oppimiset ja käsitys erilaisten fyysisten suoritusten tekemisestä ja vaatimuksista ovat kyllä kivasti selkäytimessä!

Samoin ruuista kerron lisää myöhemmin, eli pysy kuulolla!

Jäikö jotain puuttumaan..? Ehkä.. Mutta.. Ihmissuhde-juttuja tästä nyt ei valitettavasti löydy. Vedän aina jonkin rajan ammatti-minäni ja yksityis-minäni välille -kiitos ymmärryksestä!  😊

Mukavaa iltaa, huomenna jatketaan! :) 


Timo 

Aloita tie tuloksiin: www.th-valmennus.com