perjantai 5. joulukuuta 2014

Joulukalenterin luukku 6. Ikääntyminen syö sinunkin lihaksesi – ryhdy vastaiskuun, se kannattaa!

Tätä hommaa on tullut tehtyä 2000-luvun alusta, ja samalla näkee pieniä nyasseja eri asiakasryhmien kiinnostuksessa palveluitani kohtaan . Eräs ilahduttavasti yleistynyt asiakasryhmä itselläni ovat olleet +55 v. harjoittelijat. Heidän suhteellinen osuus asiakaskunnastani on noussut jatkuvasti erityisesti 2010 –luvulla.

Näin itsenäisyyspäivänä haluan tuoda ensi esiin muutamia faktoja siitä, mitä ikääntyminen alkaa tuossa vaiheessa tehdä lihaskudokselle. Mutta mikä vielä tärkeämpää, halua nostaa esiin niitä valtavia mahdollisuuksia, joita hyvin suunniteltu harjoittelu tälle ikäryhmälle tarjoaa. Tavoitteen mukaan voi keskittyä parantamaan voimaa, toimintakykyä arjessa sekä edistämään terveyttä tai jopa muokata aivan huimalla tavalla.


Voiman ikäkaari karkeasti


Ihminen on luontaisesti vankimmillaan ja vahvimmillaan 20–30 vuoden iässä. Sen jälkeen lihasmassa ja voima alkavat heikentyä hitaasti, mutta varmasti. 60 – vuoden rajapyykin tienoolla lihasten heikentyminen ja kutistuminen kiihtyvät. Silloin suurta osaa alkaa vaivata vaihtelevanasteinen sarkopenia.

Lihassoluja katoaa, rasva lisääntyy ja voimat vähenevät


Sarkopenia tarkoittaa lihasmassan vähenemistä. Se on selkeästi liitettävissä ikääntymiseen. Esimerkiksi 70 –vuotiaalla herrasmiehellä etureiden lihakset ovat noin 25% pienemmät kuin 20-30 –vuotiailla. Erityisesti lihaksesta alkavat pienentyä nopeat lihassolut, joita tarvitaan sähäköissä liikkeissä ja raskaiden taakkojen nostamisessa. Lihassoluja myös katoaa ja niitä korvaantuu sidekudoksella ja rasvalla. Myös lihasten ja niitä käskyttävän hermoston yhteispeli heikkenee ja siksi voimantuoton säätely ja lihasten nopea käskyttäminen käyvät hankalammiksi.

Lihaksen koko ja sitä ohjaavan hermoston toiminta ovat yhteydessä lihaksen maksimivoimaan, eivätkä rasva ja sidekudos tuota voimaa. Siksi tämä alkaa näkyä arjessa ja varressa. Kaatumiset yleistyvät, rankoista voimasuorituksista on vaikea selvitä kunnialla ja ennen tammipölkkyjä muistuttaneet raajat kutistuvat pikku hiljaa rimppakintuiksi. Sarkopenian edetessä myös portaiden nousemisen kaltaiset arkiaktiviteetit alkavat käydä työlääksi.  


Ryhdy vastaiskuun, se kannattaa!


Sitten hyviä uutisia: säännöllisellä voimatreenillä voi hidastaa sarkopeniaa huomattavasti. Voimaharjoittelu toimii sekä sarkopenian ennaltaehkäisyssä että jo sen hyökkäyksen kohteeksi joutuneiden lihasten vahvistamisessa ja kasvattamisessa. Negatiivisen kehityksen voi siis kääntää positiiviseksi.

Optimitilanteessa kuntosalitreeni kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. 30 –kymppisellä voima ja lihasmassa pysyvät melko nätisti yllä sinne 50-55 ikävuoden hujakoille. Viimeistään siinä vaiheessa kannattaa suunnata punttisalille rautaa kolistelemaan. Lihasmassa lisääntyy työikäisellä jopa 0,5-1 kg kuukaudessa ensimmäisen 3-4 treenikuukauden aikana. Lahjakkaimmat saattavat kehittyä jopa nopeammin. Näin erityisesti eläkeiän kynnyksellä pikku hiljaa kiihtyvän sarkopenian hyökkäyksiä vastaan on luotu mainio puskuri.

Harjoittelua kannattaa toki jatkaa senkin jälkee. Säännöllinen voimaharjoittelu pitää voimat yllä iän karttuessa. Esimerkiksi 75 vuotiaat, heittolajeja harrastavat ja punttia ahkerasti vääntävät herrasmiehet ovat 40-kymppisiä harjoittelemattomia selkeästi vahvempia esimerkiksi polvenojennuksessa ja tuossa perinteisessä miehisen voimanmittarissa – penkkipunnerruksessa. Eikä koskaan ole liian myöhäistä aloittaa. Voima ja patti kasvavat vielä eläkeiässä.


Peli ei ole pelattu, vaikka ikämittarissa olisi mitä!

Harjoittelua ei ole koskaan ole liian myöhäistä aloittaa. Voima ja patti kasvavat vielä eläkeiässä. Etureiden lihakset saattavat kasvaa eläkeikäisellä 5-10 % 3-4 kuukauden treenillä ja voimatasot kohoavat jopa nuorukaisia nopeammin, sillä lähtötaso on hieman heikompi. Liikespesifeillä testeillä mitattuna parannukset saattavat olla yli 80-vuotiaillakin 100% tasoa.


Innostavia esimerkkejä tosielämästä


Omista asiakaskansioistani löytyy lukuisia innostavia esimerkkejä 50+ ja 60+ iässä voimiaan ja lihasmassaansa todella merkittävästi kehittäneistä henkilöistä. Tässä muutama erilaisin tavoittein harjoittelevan asiakkaan esimerkki (lisää esimerkkejä luvassa kalenterin seuraavissa luukuissa).


Lievästä ylipainosta fitnesskroppaan 57 –vuotiaana: Seuraavassa hyvä esimerkki siitä, että 57 –vuotiaana aloitettu säännöllinen kuntosalitreeni aloittamalla voi saada huimia tuloksia aikaan:

Kuva 1. 57 vuotiaana aloitettu nousujohteinen, tavoitteellinen voimaharjoittelu on muokannut kehoa valtavasti. Elokuusta 2013 alkaen kehosta on kadonnut 12 kg rasvaa ja samalla lihasmassan määrä on lisääntynyt 3 kiloa. Nyt kehon rasvamäärä on ihanteellisella tasolla ja harjoittelussa keskitytään enemmän lihaskudoksen lisäämiseen, jossa kehitys harjoittelun ja ravitsemuksen painopisteiden siirtämisen jälkeen on edelleen nopeaa.. 


Voimatasojen tuplaus 60+ aktiivisella pariskunnalla: Tämä juttu on hyvä päättää eiliseen asiakaskeskusteluun, jossa kävimme läpi 6 kk treeniprojektiamme 60+ pariskunnan kanssa. 66 –vuotias herrasmies totesi onnistumia miettiessämme, että ”nyt liikkuu jalkaprässissä yhdellä jalalla samat painot kuin kesäkuussa kahdella jalalla”.  Kun samalla kropasta on sulanut reippaasti rasvaa, esimerkiksi vyötärön kutistuttua 10 sentillä, ei ihme, että tämä näkyy ja tuntuu.

Itsenäisyyspäivänä on siis mainio paikka paitsi juhlistaa maamme itsenäisiä vuosia myös suunnitella innostavan ja monipuolisesti, turvallisesti ja tehokkaasti voimaa, lihasmassaa ja sitä kautta toimintakykyä ja yleistä elämänlaatua parantavan treenin aloittamista!

Hyvää itsenäisyyspäivää!

PT-Timppa

Käynnistä kehitys: www.th-valmennus.com
Pysy ajan tasalla Facebookissa

Lähteet:
Häkkinen ym. 2001. Changes in electromyographic activity, muscle fibre and force production characteristics during heavy resistance/power strength training in middle-aged and older men and women. Acta Physiologica Scandinavica. 171(1). 51-62.
Ojanen, T. 2005. Hermolihasjärjestelmän suorituskyky 40-, 50-, 60- ja 75- vuotiailla yleisurheilun veteraaniheittäjillä. Pro Gradu. Liikuntabiologian laitos. Jyväskylän yliopisto.

Young ym. 1985. The size and strength of the quadriceps muscle in old and young men. Clinical Physiology. 5:145-154.

torstai 4. joulukuuta 2014

Luukku 5. Auttaako kylmä kiinteyttäjää?

Kylmä saa aikaan lämpöä tuottavaa lihasvärinää ja sitä kautta energiankulutuksen nousua. Kylmää, ja erityisesti kylmävesihoitoa, tarjotaan myös konstiksi polttaa todella tehokkaasti rasvaa. Sitä suosittelee muiden muassa Tim Ferriss 4 tunnin keho (4 hour body) kirjassaan, joka sisältää treeni ja ravintovinkkejä koko skaalla laadukkaista sangen lennokkaisiin.

Auttaako kylmä kiinteyttäjää?

Mutta onko näissä kylmäprinsiipeissä perää? Kylmävesialtistus näyttää heikentävän harjoittelun positiivisia vaikutuksia kehonkoostumukseen (Nana ym. 2014) 

Kuva 1. Kylmävesihoidot eivät näytä olevan oikotie onneen kehonkoostumuksen muokkaamisessa. Harjoittelujakso, johon yhdistetään kylmäaltistus, vähentää kehon rasvamäärää selkeästi heikommin kuin harjoittelu, jossa sitä ei tehdä (Nana ym. 2014) 
Todennäköinen syy rasvamäärän lisäämiseen on, että kylmä lisää ruokahalua, sillä se vähentää ruokahalua säätelevän leptiinihormonin määrää. Mietittäväksi toki jää, mikä vaikutus on silloin, kun ruokavalio vakioidaan täysin. 

Mitä tästä opimme?


  • Tutkaile avoimin mielin kaikkea mielenkiintoista: nettiä, 4 tunnin keho –kirjaa, ym. ym.  ja napatkaa niistä treenivinkkejäkin, jos ne ovat tilanteeseen sopivia. Mutta välttäkää hötkyilyä ja perusteiden puurtamisen unohtamista. Ykis maaginen kikka ei yleensä saa aikaan ihmeitä.
  • Suhtaudu sopivalla suodattimella  terveys- ja fitness –bisneksessä, sekä treeni että ravintopuolella, esiintyviin lupauksiin. Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se yleensä on liian hyvää ollakseen totta J


Sopivan lämmintä perjantaita!

PT-Timppa

Käynnistä kehitys: www.th-valmennus.com
Pysy ajan tasalla Facebookissa

Lähde: Nana ym. 2014. Importance of Standardized DXA Protocol for Assessing Physique Changes in Athletes. International journal of sport nutrition and exercise metabolism. Jan 2014.

Joulukalenteri luukku 4. Jalkatreeni väsyttää käsiä -prioriteetti-prinsiipi pitää!

Legendaarinen Joe Weider latasi jo vuosikymmeniä sitten tiskiin pitkän listan ”prinsiipejä”, jotka ovat ohjanneet lukemattomien isommista lihaksista ja vahvemmista kehoista unelmoivien harjoittelua. Weiderin periaatteita on usein kritisoitu innokkaiden ”myytinmurtajien” toimesta, jotka taas puolestaan ovat usein olleet ristiretkellään hiukan vuotavin venein –mitä tulee heidän fysiologisiin ja biomekaanisiin perusteisiin.

Useat Weiderin periaatteet ovat sangen järkeenkäypiä ja monien prinsiipien tueksi on tullut tutkimusnäyttöä. Yksi tällainen on prioriteetti-prinsiipi, jonka mukaan harjoittelijalle tärkeät lihasryhmät tulisi olla harjoitusohjelmassa ensimmäisenä. Ensimmäisen harjoitetut lihakset näyttävät kehittyvän paremmin, sillä esimerkiksi väsymysreaktio kehossa on sangen monimutkainen. Tästä seuraavaksi mielenkiintoinen esimerkki.


Jalkatreeni väsyttää käsiä



Halperin ym. (2014) selvittelivät äskettäin, miten polvenojentajien, eli kansankielellä etureisien väsyttäminen vaikuttaa hauislihasten voimantuottoon. Mielenkiinnon kohteena on, kuinka paljon jonkin erillisen lihaksen harjoittaminen vaikuttaa täysin ulkopuolisen lihaksen voimantuottokykyyn. He huomasivat, että melko voimakkaan väsymysvaikutuksen (-35% tiputus maksimaaliseen voimantuottoon) aiheuttava etureisikuormitus vaikuttaa kielteisesti uuvuttavaan hauiskuormitukseen. 

Kuva 1. Väsyttävä hauiskuormitus (5 s maksimaalinen supistus 10 s tauoin) alkaa kärsiä merkittävästi suorituksen loppupuolella. Avoinainen ympyrä=supistukset väsyttävän etureisikuormituksen jälkeen. Vaikkapa lihasmassaharjoittelussa juuri viimeiset toistot ja sitä kautta riittävän kokonaismäärän kerääminen ja väsymysvaikutuksen aikaansaaminen ovat tärkeitä seikkoja. Jos voima tippuu, esimerkiksi harjoituksessa kerätty kokonaismäärä tippuu helposti. Ei hyvä kehittymisen kannalta. (Kuva Halperin ym. 2014).


Uuvuttavan hauiskuormituksen voimantuotto tippui toisto toistolta ja erityisesti kuormituksen loppuvaiheessa voima tippui selkeästi. Tutkimus ei selvittänyt kovin perusteellisesti väsymysmerkanismeja, mutta eräs todennäköinen syy voiman tippumiseen oli laktaatin eli maitohapon kertymisen aiheuttaman inhibio, eli estovaikutus hauisten aktivointiin. Lisäksi ylempänä keskushermoston tasolla tapahtuvat muutokset todennäköisesti heikensivät suorituskykyä edelleen. Muutoksia ”hermostollisessa draivissa”, eli keskushermostolta lihakselle kulkevassa impulssivirrassa ei tosin mitattu stimulaatiotekniikoilla tai vastaavilla.


Mitä tästä opimme?



  • Prioriteettiprinsiipi kannattaa huomioida harjoittelussa. Treenaa sinulle tärkeimpiä lihasryhmiä tuoreena. Tämän akuutin edeltävän kuormituksen haitta-efektin osoittavan näytön lisäksi myös prioriteetti-prinsiipiä tukee  harjoittelututkimusnäyttö -ensimmäisenä harjoitetut lihakset kehittyvät nopeammin. 
  • Muista, että pelkkä lihaskohtainen palautuminen ei riitä, vaan hermo-lihas-endokriinisen järjestelmän (lihakset, niitä ohjaava hermosto ja hermoston ohella toinen pääsäätelyjärjestelmistä, eli hormonaalinen järjestelmä) tulee palautua riittävästi sekä akuutissa kuormituksessa että pitkällä aikavälillä
  • Lisäksi kannattaa muistaa pitää aina silmät ja korvat avoimena. Tarkastele avoimesti, mitä hyvää ja käyttökelpoista eri harjoittelutavoissa, -filosofioissa ja –suuntauksissa voisi olla. Sovella niitä maltilla omaan harjoitteluusi ja tarkkaile tuloksia.
  • Suhtaudu varauksella vihamieslisesti erilaisiin harjoittelusuuntauksiin suhtautuviin ja turhan monia totuuksia omaaviin, jotka esimerkiksi lyövät ”Muscle&Shitness” –leiman Weiderin prinsiippien päälle.

Huomenna taas jatketaan, parhaiten pysyt kärryillä päivityksistä TH-Valmennuksen facebook-sivujen kautta!

Hyviä harjoitushetkiä!

PT-Timppa

Käynnistä kehitys: www.th-valmennus.com
Pysy ajan tasalla facebookissa

Lähteet: Halperin ym. 2014. Knee extension fatigue attenuates repeated force production of the elbow flexors. European Journal of Sport Science. published online Apr. 2014.

tiistai 2. joulukuuta 2014

Joulukalenterin luukku 3. Vanha kunnon superkompensaatio –edelleen hyvä teoria kehittymiseen

Moi!

Lupasin kalenterin avauksessa käsitellä myös valmennusfilosofiaan liittyviä kysymyksiä. Tänään haluasin avata jatkuvan, hyvän palautumisen tärkeyttä kuntoilijoilla. Kuten yleensä, asioita on hyvä tarkastella jonkun teoreettisen viitekehyksen kautta. Nyt käsittelen tätä asiaa superkompensaatioteorian ja sen variaatioiden kautta. Sanahirviö.. kyllä. Mutta katsotaan, mistä on kyse:

Superkompensaatioteoria palautumisen ja kehittymisen lähtökohtana


Tässä internetin ja salamannopean tiedonkulun maailmassa esiin putkahtelee usein mitä moninaisimpia teorioita ja mielipiteitä harjoittelusta. Eräs niistä liittyy niin kutsuttuun superkompensaatioteoriaan, tai oikeastaan sen ajoittaiseen kyseenalaistamiseen. Superkompensaatioteoria perustuu stressin tutkimisen kummisedän Hans Selyen teoriaan siitä, että stressori (kuten harjoitus) tekee ihmisen heikommaksi, mutta levossa keho korjaa itseään kestävämmäksi ja vahvemmaksi kohtaamaan tämä stressori uudestaan.

Kuva 1. Superkompensaatioteoria sovellettuna fyysiseen harjoitteluun. Kehittävä treeni saa välittömänä vaikutuksena aikaan suorituskyvyn tippumista/väsymystä. Treenin jälkeisessä lepotilassa elimistö kehittää itseään vahvemmaksi ja kestävämmäksi. Kun tämä sykli toistuu lukuisia kertoja, ja harjoitukset tehdään kun keho on palautunut, kunto kohoaa. (Mukailtu Häkkinen 1990). 



Toisaalta tämä teoria on saanut hieman kritiikkiäkin. Usein tilalle on tarjoiltu ns. fitness-fatigue –teoriaa, jonka mukaan väsymys ja sopeutuminen treeniin ilmenevät rinnakkain. Tässä mallissa (useimminten) ja se sovellutuksissa, kuten yliharjoittelusykleissä, harjoittelija treenaa itseään ikään kuin kuoppaan ja nousee sieltä levon kautta ylös. 

Kuva 2. Yliharjoittelusykli, jossa tehdään isoa harjoitusmäärää/tehoa hieman alipalautuneessa tilassa, jopa pisteeseen, jossa alkaa esiintyä selkeitä ylikuormittumisen merkkejä ja voimakasta väsymystä. Sitä seuraavan levon jälkeen suorituskyvyssä päästään uudelle tasolle. (Zatziorsky ja Kraemer 2006).


Tämä jumiin treenaaminen on joissain tapauksissa (usein kovan harjoitustaustan omaavilla kilpaurheilijoilla) hyvä idea, mutta suurelle osalle treenaajista, erityisesti kuntoilijoista, teoria on aika susi. Sen hyöty-riski –suhde on kovin kurja.  Jos treeni tuntuu jatkuvasti takkuamisesta, palautuminen on vaillinaista, mahdollisuus sille, että tästä kuopasta noustaa hyvään kehitykseen on huono. Lisäksi erilaiset rasitusvammat ja akuutit loukkaantumiset vaanivat harjoittelijaa. Tässä muutamia satojen kuntoilijoiden treenauksen myötä muodostuneita näkemyksiä ja osittain toki valmennusfilosofiaani aiheesta:

  • Kuntoilijan harjoittelun tulisi 90% tapauksista perustu superkompensaation kunnioittamiseen. Hyvä palautumisfiilis> hyvin kulkevat treenit> mainio kehittyminen.
  • Jos treeni ei kehitä niin, että treenifiilis on 90% ajasta hyvä ja treeninälkää löytyy, lepää. Älä ihmeessä treenaa itseäsi syvemmälle kuoppaan paremman kehityksen toivossa.
  • Shokki/yliharjoittelu -syklit ym. sopivat vain harjoittelijoille, jotka todella tietävät, mitä tekevät. Ja joilla kehityksen aikaansaaminen vaatii jo erittäin suurta kuormitustasoa. Yliharjoittelusykleistä saa aikaan seksikkäitä nettiartikkeleita, mutta muuhun niistä harvoin on.
  • Jos kohdallesi sattuu yksi huono treeni, älä panikoi. Jos niitä tulee peräkkäin 2-3, kevennä tai muuta harjoitteluasi. Älä jatka kuoppaan treenaamista. Jo tämän nyrkkisäännön kunnioittaminen vie pitkälle.

 

Siinäpä se filosofia. Superkompensaatioteoria on edelleen erittäin hyvä ajatus siitä, miten kuntoilijan harjoittelun tulisi edetä. Palautumisesta, yliharjoittelun tunnusmerkeistä ja sen ehkäisemisestä ym. luvassa lisää juttua tämän joulukalenterin aikana. Parhaiten pysyt ajan tasalla päivityksistä TH-Valmennuksen Facebook -sivujen kautta. 

Palauttavaa päivää! 

PT-Timppa

Käynnistä kehitys: www.th-valmennus.com
Pysy ajan tasalla facebookissa

maanantai 1. joulukuuta 2014

Joulukalenterin luukku 2. 8 konstia peitota kiusalliset pistokset

Moikka!

Kalenteri jatkuu, tällä kertaa käsittelen kiusallista vaivaa. Seuraava tarina voi olla turhankin tuttu: Lenkki lähtee käyntiin mukavasti. Askel on lennokas ja mieli pirteä. Sitten se iskee –pistos! Tämä kiusallinen kipu sijaitsee yleensä vatsan yläosassa, vasemmalla puolella. Pistokset saattavat paitsi pilata yksittäisen treenin myös lopettaa koko juoksu- tai jumppaharrastuksen. Mistä tämä kiusallinen kipu johtuu ja miten siitä voi päästä eroon?

Jopa 70% juoksijoista kärsii pistoksista. Pistos iskee helpoiten alamäessä tiukan nousun jälkeen. Pistokset ovat yleisiä myös ryhmäliikunnan harrastajilla. Heistä puolet kärsii pistoksista.

Mistä pistos johtuu?


Pistosten syystä ei ole varmaa tietoa. Arvellaan, että ne liittyvät osittain pallean toimitaan. Pallea on kupolimainen hengityslihas, joka erottaa rintaontelon vatsaontelosta. Useat sisäelimet kiinnittyvät palleaan sidekudosten kautta. Juostessa, kävellessä ja vaikkapa jumppatunnilla sisäelimet pyrkivät liikkumaan ylös alas. Samalla ne kiskovat palleaa alaspäin. Näin käy erityisesti uloshengityksen aikana, koska silloin pallea liikkuu ylöspäin. Siksi pallea voi krampata ja sen alueella voi tulla hapenpuutetta.

Pistos voi kuitenkin iskeä myös uidessa, vaikka silloin treenataan vaaka-asennossa, eivätkä sisäelimet pompi vatsassa ylös alas liikkeen tahtiin. Siksi tutkijat arvelevat, että pistosten syynä voi olla sisäelimien ja vatsalihasten välissä olevan sidekudoskalvon ärsyyntyminen. Liike aiheuttaa hankausvaikutusta ja se johtaa kipuun.  Myös aluetta hermottava hermo saattaa ärsyyntyä hankausvaikutuksesta.

Kuva 1. Pistos on kiusallinen vaiva, joka iskee helposti erityisesti pompottavaa ylös-alas -liikettä sisältävissä lajeissa. Mutta tämä liike ei ole ainoa syy, sillä pistoksia esiintyy myös esimerkiksi uinnissa ja pyöräilyssä. (kuva runnerunleashed.com)

Näin pääset eroon pistoksista


Pistokset ovat yleisempiä nuorilla urheilijoilla. Kun ikää tulee lisää, pistosten määrä vähenee ja ne eivät ole enää yhtä voimakkaita. Ei kuitenkaan kannata odottaa ikääntymistä, jotta pääsisi eroon pistoksista. Vaikka tämän kiusallisen vaivan syitä ei täysi tunnetakaan, voi sitä helpottaa monella konstilla.

1. Syö ja juo oikein


Suoraan ruokapöydästä lenkille ja pistos iskee –tuttu tarina. Pistosten selätys kannattaa tosiaan aloittaa ruokailun ajoituksesta. Ruoka täyttää mahalaukkua ja lisää ruuansulatuselimistön massaa. Silloin sisäelimet venyttävät sidekudoksia entistä enemmän ja pistosriski kasvaa.  
Ruokailun ja treenin väliin kannattaa jättää 2-4 tuntia. Jos pistokset iskevät helposti, kokeile venyttää treenin ja ruokailun väliä. Saat treenin kulkemaan hyvin, jos olet huolehtinut tasaisesta, hiilihydraattipitoisesta syömisestä aikaisemmin. Hiilihydraattivarastot ovat täynnä ja pystyt kyllä tekemään lenkin ilman treeniä edeltävää välipalaa.

Myös juomisen määrä, ajoitus ja laatu vaikuttavat pistoksiin. Elimistön kuivuminen altistaa aina lihaskrampeille ja lisää pistoksia. Varmista siis, että juot päivän aikana tasaisesti. Silloin sinun ei tarvitse juoda yhtä paljon juuri treeniä tai treenin aikana. Liika neste venyttää mahalaukkua ja lisää ruuansulatuselinten painoa, jolloin pistosriski kasvaa.  Myös nesteen laadulla on väliä. Sokeripitoiset nesteet, kuten hedelmämehut,  aiheuttavat pistoksia herkemmin kuin vesi ja urheilujuomat, joissa on vähän hiilihydraatteja.


2. Hengitä riittävän syvään


Pienet ja tiheät hengitykset aiheuttavat pistoksia helpommin kuin syvät hengitykset . Pallea rentoutuu uloshengityksen aikana. Jos hengitys on pientä ja tiheää puuskutusta, palleaan kiinnittyneet sidekudokset ovat koko ajan venytyksessä. Silloin kipu iskee helpommin. Syvä hengittäminen on myös parhaita tapoja helpottaa pistosta. Tarkkaile siis hengitystäsi treenin aikana ja pyri hengittämään syvempään, jos huomaat hengityksesi muuttuvan pikku puuskutukseksi.
Voit muistuttaa itseäsi tehokkaasta uloshengityksestä seuraavalla harjoituksella: Kuvittele välillä puhaltavasi kynttilää sammuksiin. Silloin palleasi rentoutuu täysin ja pistokset pysyvät helpommin poissa.


3. Muuta hengitysrytmiä


Ihminen hengittää ulos juoksuvauhdista riippuen joka toisella tai joka neljännellä askeleella. Osa meistä valitsee luontaisesti rytmin, jossa uloshengitys tapahtuu oikean jalan osuessa maahan. Jos uloshengitys tapahtuu oikean jalan osuessa maahan, pistos saattaa iskeä helpommin, koska painava maksa sijaitsee oikealla puolella kehoa. Voit siis kokeilla muuttaa hengitysrytmiä niin, että hengität ulos vasemman jalan osuessa maahan. Kun tästä tulee tapa, pistokset saattavat kadota.


4. Satsaa ryhtiin


Pistokset iskevät helpommin, jos ylävartalosi ryhti painuu eteen.  Hengitys ei silloin ole yhtä syvää ja rintarangan alueelle saattaa kehittyä nikamalukkoja, jotka nekin altistavat pistoksille. Pidä huoli, että venyttelet ahkerasti rintakehän lihaksia, treenaat yläselkää ja teet rintarangan alueelle huoltavia kiertoliikkeitä. Myös rintarangan manipulointi, eli tuttavallisesti ”naksauttelu”, näyttää ehkäisevät pistoksia. Muista myös tarkkailla ryhtiä treenin aikana ja pyydä tarvittaessa asiantuntijaa tarkastamaan tekniikkasi.


5. Treenaa vatsalihaksia, venytä lonkan koukistajia


Vatsalihasten heikko kunto saattaa altistaa pistoksille. Treenaa vatsaa monipuolisesti, vähintään 2-3 kertaa viikossa. Yhdistele syvien ja pinnallisten vatsalihasten treeniä. Kireät ja heikot lonkankoukistajalihakset lisäävät nekin pistosriskiä. Ne tukevat selkärankaa ja ovat sidekudosten kautta yhteydessä palleaan.  Siksi lonkankoukistajien kireys tai heikko voimataso voi ärsyttää palleaa. Lonkankoukistajia kannattaa siis venytellä ja vahvistaa vaikkapa taljassa tehdyillä polvennostoliikkeillä.


6. Kokeile tukivyötä


Vatsan alueelle laitettava tukivyö näyttää ehkäisevän pistoksia. Vyö saattaa vähentää sisäelinten ja vatsalihasseinämän välistä liikettä ja vähentää kipua sitä kautta. Voit kokeilla vaikkapa selän tukemiseen tarkoitettua vyötä. Kokeile kuitenkin samalla myös muita artikkelin keinoja, sillä jatkuva tukivyön käyttö saattaa häiritä vatsalihasten normaalia toimintaa.


7. Pudota painoa ja kohota kuntoa

Korkea painoindeksi lisää pistoriskiä. Muutaman kilon karistaminen saattaa auttaa pistosten selättämisessä. Pistokset saattavat johtua myös yksinkertaisesti heikosta kunnosta. Hengityslihasten hapensaanti treenin aikana vaikeutuu, jos happi ei meinaa muutenkaan kulkea kropassa. Samoin heikko lihaskunto altistaa pistoksille. Muista siis aloittaa treeni rauhallisesti ja mieluiten muilla lajeilla kuin juoksulla. Voi hyvin olla, että pistokset helpottavat nopeasti, kun painosi tippuu ja kuntosi kohoaa. 


8. Vaihda lajia

Entä jos nämäkään keinot eivät auta? Viimeinen oljenkorsi on lajinvaihto. Pistokset ovat 13 kertaa yleisempiä juoksussa kuin pyöräilyssä. Myös uinnissa pistokset ovat harvinaisempia. Voit kokeilla myös rullaluistelua, soutua tai muita lajeja, joissa ei ole yhtä paljon pystysuuntaista, pompottavaa liikettä kuin juoksussa. 

Siinäpä vinkit pistoksiin. Joulukalenteri jatkuu taas huomenna. Parhaiten pysyt ajan tasalla päivityksistä TH-Valmennuksen Facebook-sivujen kautta!

Huomiseen!

PT-Timppa

Käynnistä kehitys: www.th-valmennus.com
Pysy ajan tasalla Facebookissa


Lähteet:

Muir ym. 2009. Exercise related transient abdominal pain: a case report and review of the literature. J Can Chiropr Assoc. 2009 December; 53(4): 251–260.


Morton DP, Callister R. Factors influencing exercise-related transient abdominal pain. Med Sci Sports Exerc 2002;34:745–9.

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Joulukalenteri luukku 1. Reilusti asiaa rasvanpoltosta

Tervetuloa perinteisen joulukalenterini pariin! Ensimmäisen kerran tein tällaisen vuonna 2008. Seuraavan 23 vuorokauden aikana pyrin jakamaan asioita, joita on jäänyt ”hihaan” 13 vuoden ja 18500 ammattimaisen PT- ja fysiikavalmennustunnin aikana sekä tieteellisessä mielessä ajanjaksolta, jonka vietin Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksella, 6 vuoden ajan opiskelijana ja siitä 4 vuoden ajan tutkimusprojektien työntekijänä.

Toivon, että vinkit tuovat sinulle mielenkiintoista ja näyttöön perustuvaa tietoa sekä konkreettisia vinkkejä treeniisi tai valmentamiseesi. Laitetaan homma mielenkiintoisella ilmiöllä, joka liittyy voimakkaasti kehonmuokkaukseen ja myös omaan valmentajaprofiiliini: Hypätään rasvanpolton pariin, seuraavassa asiaa esim. siitä, kuinka nopeasti rasvaa voi polttaa, onko paikallinen rasvanpoltto mahdollista ym ym.


Kuinka nopeasti rasvaa voi polttaa?

Dieettimainokset lupaavat tähtitieteellisiä tuloksia rasvanpoltossa. Ikävä kyllä yleensä kaikki, mikä kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, on liian hyvää ollakseen totta. Mutta missä rasvanpolttovauhdin rajat suunnilleen menevät? Rasvanpolttovauhti riippuu paljon rasvavarastojen koosta. Mitä enemmän rasvaa kehossa on, sitä nopeammin sitä palaa. Fiksu kehomme jarruttelee rasvan palamista niin, että nälänhädässä kulutettavissa olevan proteiinin ja rasvan määrät loppuvat yhtä aikaan. Elimistö tietää tarkalleen rasvavarastojen määrän, tässä signaloinnissa keskeisessä roolissa on esimerkiksi rasvakudoksen erittämä leptiini-hormoni. Rasvamäärän vähentyessä aineenvaihdunta hidastuu ja rasvan vähenemistä aletaan jarruttaa monella, hyvin kekseliäällä tavalla.


Kuva 1. Lihas on tiheämpää kuin rasva. Rasva kudos ei osallistu voimantuottoon. Siksi rasvanpoltto on tärkeää paitsi painonpudotuksessa ja kiinteytyksessä myös suorituskyvyn parantamisessa. Rasvan vähentäminen on selkeä keino parantaa kehon suhteellisista voimantuottoa tai hapenottokykyä. 


Hyvin ylipainoisilla silavaa on paljon rasvattomaan kehonpainoon nähden ja rantakunnosta kisakuntoon kiristelevällä bodarilla taas erittäin vähän. Kuvaavaa on, että hyvin ylipainoisilla rasvamäärä saattaa vähentyä jopa 1,25 kg viikossa 5 kuukauden ajan. Nämä tulokset on saatu useimmiten aikaan ENE-ruokavalioilla, eli kontrolloiduilla dieeteillä, jotka sisältävät energiaa noin 400-800 kcal vuorokaudessa (esim. Donnelly ym. 1991). 

Omista asiakas-kansioistani löytyy kuitenkin useita tapauksia, joissa tämä vauhti on pysynyt päällä useita kuukausia ruokavalioilla, jotka eivät todellakaan ole ENE-tyyppisiä. Epäilemättä näissä tapauksissa rasvanpolttovauhtiin vaikuttaa intensiiviset harjoitukset, jotka ehkäisevät rasvattoman kehonpainon menetykseen liittyvää aineenvaihdunnan tippumista ja antavat aineenvaihdunnalle akuutteja ”piristysruiskeita”.



Kuva. Erittäin ylipainoisilla rasva voi palaa hurjaa vauhtia. 27.11. Iltalehdessä esiteltiin Jordan Terekis, joka on laihduttanut 2 vuoden aikana yli 200 kiloa. Vaikka oletettavasti häneltä on lähtenyt jonkin verran myös rasvatonta massaa, kuvaa tämä selkesti tätä ilmiötä: Mitä enemmän rasvaa on, sitä nopeampi rasvaa palaa. 


Normaalipainoisilla ja ”perus-rasvoissa” olevilla tavoitteellisilla harjoittelijoilla (miehet noin 15 +/-2%, naiset noin 25, +/- 2%) rasvanpolttovauhti voi olla edelleen ääritapauksissa ja ainakin vähän aikaa jopa 1 kg /vk, mutta 0,5 kg/vk painonpudotusvauhti johtaa suotuisampaan hormonaaliseen profiiliin. (Mero ym. 2010). Diettaavalla kehonrakentajilla rasvanpolttonopeus tippuu selvästi, ja vaikka tässä tapauksessa käytössä on koko ravinto- ja treenimanipulaatioiden repertuaari, jäädään viimeisen 10 dieettiviikon aikana tyypillisesti 0,3-0,4 kg/vk rasvanpolttovauhtiin (Rossow ym. 2013). Tahti on sangen verkaista verrattuna pari kertaa viikossa höntsäilevään ylipainoiseen, joka polttelee silti laardia 3-4 kertaa nopeammin.


Ratkaiseeko treeni vai ruokavalio?

Monesti ajatellaan, että energiavaje on energiavaje. Ei ole väliä aiheuttaako sen treenillä vai ruokavaliolla. Rasvanpoltto pelkän liikunnan avulla näyttää kuitenkin olevan keskimäärin tuskainen taival. Liikunta on surkea laihdutuskeino. Pelkkä treeni ilman ravintokontrollia tiputtaa painoa vain 2-3 kiloa ensimmäisten kuukausien aikana. Sitten paino jämähtää paikalleen. Tähän on useita syitä. Erityisesti naiset lisäävät syömistä vasteena liikuntaan, lepoaineenvaihdunta hidastuu rasvattoman massan ylläpidosta huolimatta, spontaani fyysinen aktiivisuus vähenee, ruokailun aiheuttama energiankulutus vähenee ja jopa lihassolujen rekrytointi saattaa muuttua taloudellisemmaksi (Rosenbaum ym. 2003). Joka tapauksessa monien tekijöiden yhteissumman takia homma ei enää toimi. Ei siis ole liioittelua sanoa, että rasvanpoltossa 70–80% tuloksista tehdään ruokavalion avulla.


Kuinka paljon rasvaa palaa treenin aikana?

Harjoituksen aikana rasvanpolton maksiminopeus on noin 0,6-0,7 g/min. Tämä vauhti riippuu hieman henkilön koosta, iästä, sukupuolesta ja aerobisen koneiston kondiksesta (Achten ym. 2002). Vauhti ei ole päätä huimaava. Tämä maksimitaso saavutetaan yleensä alueella, joka vastaa jälleen kerran aerobista treenitausta riippuen noin 60–70% maksimisykkeestä. Lenkki kuluttaa siis parhaillaan noin 36-42 grammaa rasvaa tunnin aikana. 

Jotkut liikuntafysiologit ovat arvelleet, että äärimmäisen pitkien suoritusten aikana ja hiilarivarastojen vähentyessä minimiin rasvanpolton maksimivauhti saattaa nousta jopa yli 1 g/min tasolle. Näihin lukemiin on kuitenkin todella vaikea päästä ja esimerkiksi triathlon – kisaajien kehonkoostumusta arvioitaessa laskennallinen rasvanpolttovauhti jäi noin 0,7 grammaan (Mueller ym. 2013). Lisää tästä urakasta ja sen aiheuttamista vasteista voi lukea tästä jutustani. Erittäin suuria muutoksia rasvanpolttokykyyn treenillä saadaan aikaan erittäin ylipainoisilla henkilöillä (Bergrenn ym. 2008). Kun liikunnan intensiteetti nousee noin 90–95% maksimaalisesta hapenotosta, treenin aikainen rasvanpoltto laskee jo lähelle nollatasoa. Kaikki energia otetaan silloin hiilareista.

Tilannetta pitää kuitenkin tarkastella myös treenin ulkopuolella. Liikunnan vaikutuksista suuria osa tapahtuu harjoittelun ulkopuolella. Treeni esimerkiksi lisää rasvanpolttoa levossa ja vaikuttaa siihen, mihin keho ohjaa rasvaa. Suurempi osa rasvasta ohjautuu lihaskudokseen treenin jälkeisinä tunteina ja sen ohjaaminen rasvasoluihin vähenee (Hansen ym. 2010).


Ovatko intervallit ihmelääke rasvanpolttoon?

Kovatehoinen harjoittelu vähentää kuitenkin kehosta rasvaa, samoin hyvin anaerobinen kuntosalitreeni. HIIT –treenin ylivertaisuutta rasvanpolttajana on toitotettu turuilla ja toreilla viime vuosien aikana. Esimerkiksi kolme kertaa viikossa toteutettu HIIT-treeni näyttää polttavan erittäin ylipainoisillakin rasvaa vain noin 2 kiloa kolmen kuukauden aikana (Haydari ym. 2012). 

Efekti ilman ruokavaliokontrollia on yhtä surkea, kuin pelkällä liikunnalla yleensäkin(mikäli tavoitteena on merkittävä painonpudotus). Siksi HIIT ei ole varsinainen hitti rasvanpoltossa, vaikka se saattaa auttaa kiristelijää osana liikuntaohjelmaa. Ylipainoisella HIIT kuitenkin saattaa vähentää tehokkaasti erityisesti vatsaonteloon varastoituvaa ja lukuisia terveysriskejä aiheuttavaa viskeraalirasvaa.


Entä ne aamuaerobiset?

Aamutreeni tyhjällä mahalla kiihdyttää rasvanpolttoa noin 20 % aterian jälkeen tehtyyn treeniin verrattuna. Hieman epätieteellisellä ynnäilyllä 45 min aamulenkki tyhjällä mahalla toisi 4,4 gramman lisähyödyn rasvanpolttoon. Vaikka rasvankäyttö treenin aikana lisääntyy, sekä lepotilan rasvanpoltto ja energiankulutus saattavat kuitenkin olla matalampia verrattuna aamupalan jälkeen tehtyyn treeniin (Paoli ym. 2011).

Aamuaerobisen hyödyistä ja haitoista taistellaan kiivaasti koko ajan. Viimeisten rasvojen hätistyksessä siitä saattaa olla hyötyä, mutta laihdutus-strategiana ylipainoisille sen hyöty/epämukavuus –suhde on todella heikko. Jos lenkki tyhjällä mahalla maistuu, mikäs siinä. Mutta tavoite on rantakunto tai painonpudotus, elämäntapamuutoksesta puhumattakaan, parin gramman lisähyöty potentiaalisine haittoineen ei ole missään nimessä vaivan arvoista. 

Tästä aiheesta väännetään peistä varmasti jatkossakin, kunnes aiheesta saadaan aikaan joitain mahdollisimman tarkasti vakioituja ja myös taustalla vaikuttavia mekanismeja selvittäviä harjoitustutkimuksia. Hiljattain julkaistussa tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittävää eroa tyhjällä mahalla tai aterian jälkeen 1 h aerobisen treenin 3 krt viikossa tehneiden välillä, 6 viikon harjoittelujakson jälkeen (Schoenfeld ym. 2014). Ko. tutkimus jättää kuitenkin vielä paljon arveluiden varaan: jakso oli lyhyt, otos oli pieni ja koko raportti syynäämällä siitä löytyi monia muitakin (myös tutkijoiden itse tunnustamia) heikkouksia. Lisää aamuaerobisesta voi lukea esimerkiksi Lihastohtori Hulmin blogiini aiheesta kirjoittamasta vieraskirjoituksesta tutustumalla hänen päivitettyyn versioonsa aiheesta täällä. 


Mistä rasva palaa helpoiten?

Rasvakudoksen herkkyys treenille ja ruokavalion vaikutuksille ei ole aivan samanlaista eri puolilla kehoa. Rasvan palamisen järjestyksen voisi yksinkertaistaa näin: Ensimmäinen rasvan ”pikavarasto” kehossa on viskeraalirasva. Sen herkkyys rasvaa rasvasoluista irrottaville katekoliamini – hormoneille on jopa 50 % korkeampi kuin ihonalaisen rasvankerroksen keskimäärin. Viskeraalirasvan määrää kuvataa neliösenttimetreissä ja pudotettua painokiloa kohti tämä viskeraalirasva vähenee keskimäärin 5,9 cm2, ja jos painonpudotuksessa on apuna liikunta, se vähenee pudotettua painokiloa kohti noin 20% enemmän. Tämä on hyvä uutinen elämäntapamuutosta tekevälle, sillä viskeraalirasva on erityisen haitallista terveydelle. Sama pätee toisinpäin -runsas syöminen ja vähäinen liikunta nostavat merkittävästi tämän pikavaraston kokoa jo 21 päivässä (Slentz ym. 2009).

Myös näppien väliin jäävän ihonalaisen rasvan häviämisherkkyys vaihtelee kehonosien mukaan. Erityisesti naisilla ylävartalo vastaa keskimäärin tehokkaimmin treeni- ja ravinto-ohjelmaan. Rasvaa palaa herkimmin käsivarsista ja ylävartalosta. Alaraajojen rasvakudos vastaa hitaammin, varsinkin naisilla. Käsien rasvakudos itse asiassa vähennee yllättävän tehokkaasti jopa pelkällä liikunnalla, ilman ruokavaliomuutoksia, vaikka samalla liikuntainterventio ei vähentäisi rasvaa lainkaan reisien alueelta. Myös miehillä ylävartalon rasvankudos vastaa alavartaloa nopeammin. Kuvaavaa on, että naisilla 6 kk monipuolinen fyysinen harjoittelu ilman ruokavaliota vähensi käsien rasvamassaa 30,8%, ylävartalon rasvamassaa 11,6%, mutta jalkojen rasvamassa ei vähentynyt lainkaan (Nindl ym. 2000). 

Nämä efektit näkyvät hyvin selvästi asiakastyössä. Rasva alkaa ensimmäisenä sulaa juuri käsivarsista. Niiden ympärysmitta pienenee vauhdilla alkuvaiheessa. Samoin vasteet keskivartalossa ovat nopeita. Naisilla reidet taas yleensä jopa suurenevat alkuvaiheessa, ellei kyseessä ole todella ylipainoinen henkilö. Näin käy, koska reisissä lihaskudos vastaa nopeasti harjoitteluun ja ruokavalioon, mutta reisien rasvankudos ei. Tästä "perusmallista" ilmenee toisinaan yksilöllisiä poikkeuksia, niistä lisää myöhemmin tässä kalenterissa. 


Mihin se ensin tulee, sieltä se viimeisenä lähtee

Rasva jämähtää reisiin tai peppuun. Se alavatsan seutu on vaikea saada timmiksi. Kuulostaako tutulta? Kyllä vaan, rasvaa kertyy meillä kaikilla kehoon yksilöllisesti –osa meistä on enemmän omenamallia, osa päärynämallia. Rasvan kertyminen on voimakkaasti geneettistä. Paikallista rasvanpolttoa on yritetty useilla konsteilla. Tarkastelaanpa näitä:

Kohdelihaksen treenaaminen kiihdyttää hieman lipolyysiä, eli rasvan ”liuoittamista” treenattavan lihaksen ympäristöstä (Stallknekt ym. 2007). Efekti on kuitenkin niin pieni, että esimerkiksi käsien eristetty treenaaminen tai vatsalihastreeni 5 krt viikossa ei saa aikaan muutoksia rasvakerroksen paksuudessa. Kiinteyttävä efekti esimerkiksi raajojen treenillä kuitenkin on: Toista raajaa treenatessa esimerkiksi näppien väliin jäävä rasvapoimu pienenee, mutta rasvasolun koko ei muutu. Isompi lihas vaan kiristää rasvapatjaa tiukemmalle.

Lisäravinteilla, spesifeillä treenimanipulaatioilla tai erilaisilla kosmeettisilla hoidoilla on pyritään joskus vaikuttamaan esimerkiksi spesifisti eli kehonosien aineenvaihduntaan, verenkiertoon tai hormoneiden lepopitoisuuksiin ja tätä kautta siihen, mihin rasva kertyy. Valitettavasti näillä menetelmillä on hyvin ohutta, puutteellista ja sangen epäsuoraa tieteellistä näyttöä takanaan. Tosin esimerkiksi tietyt kosmeettiset hoidot saattavat pienentään esimerkiksi raajoen ympärysmittaa (niistä hieman asiaa tässä selluliittia koskevassa jutussa), mutta muutos ilman harjoittelu ja ruokailumuutoksia ei ole pysyvä. Harjoittelun lisääminen ja energiavaje normalisoivat kehon rasvamäärään ja aineenvaihdunnallisia muuttujia. Silloin rasvamäärä vähenee kehosta pitkälti edellä mainitun mallin mukaisesti, jossa toki esiintyy myös jonkin verran yksilöllisiä eroja. 

Myös tämä on tullut erittäin hyvin esiin pitkäkestoisissa asiakassuhteissa –katastrofi-elämäntapansa muuttaneet ja itsensä todella timmiksi vetäneet alkavat ylläpito tai bulkkivaiheessa kerätä kehoon rasvaa täysin käänteisessä järjestyksessä verrattuna kiristysvaiheeseen –reisiin rasvaa keräävät alkavat kerätä sitä ensin reisiin, vatsaan rasvaa keräävät taas vatsaan.


Ne viimeiset kilot -kaikki eivät pääse rantakuntoon viheltelemällä

Rasvanpoltossa vaaditaan kärsivällisyyttä. Pitää myös muistaa, että lähtökohtamme kiristelyyn ovat sangen erilaiset. Erityisesti henkilöillä, joilla rasvaprosentin luontainen ”hyvinvointitaso” on korkeammalla, kireään kuntoon pääsy vaatii runsaasti malttia. Tämä taso on rasvamäärä, johon keho ohjautuu säntillisillä elämäntavoilla ja fyysisellä aktiivisuudella, fiiliksen mukaan syömällä ja kehon signaaleja ainakin alitajuisesti kuuntelemalla. 

Valitettavasti useimmat meistä eivät pääse rantakuntoon ”rennolla” lähestymistavalla –pois lukien tapaukset, joissa oikea ”hyvinvointitaso” on melko matala, mutta kroppa on lihotettu melko rasvaiseksi täysin katastrofaalisilla elämäntavoilla ja minimaalisella fyysisellä aktiivisuudella.
Siksi kannattaa suhtautua hyvin varauksella yksittäisiin tapauksiin tai kokemuksiin siitä, kuinka helppoa, vaativaa, rentoa tai tarkkaa napakkaan kuntoon pääseminen on. 

Toisilla kehon vähenevä rasvamäärä alkaa aiheuttaa huomattavasti aikaisemmin signaaleja, jotka tekevät kiristymisen jatkumisesta ”rentoilun” sijaa tarkkaa ja joskus epämukavuuden sietokin vaativaa puuhaa. Koska matka vaatii malttia, kaikenlaiset ajatukset nousevat helposti pintaan.

Erityisesti miehiä vaivaa ajatus lihasmassan menettämisestä. Noin 10% rasvoihin pyrittäessä 95% miestreenaajista ei kuitenkaan ole mitään syytä pelätä lihasmassahävikkiä, ellei lähtötasona ole todella kookas ja vahva "mörssäriosasto". Tehokas, intensiivinen lihasvoimaharjoittelu yhdistettynä runsaaseen proteiininsaantiin takaa, että pala ei pienene, mutta pakki kyllä kutistuu. Osittain efekti on psykologinen. Useimmat miestreenaajat kuvittelevat olevansa legendaarisissa 10-risat rasvoissa, mutta ovatkin tosiasiassa noin 20% rasvoissa. 


Kuva3. Kiristely "rantarasvoihin on mahdollista tehdä ilman lihasmassahävikkiä -itse asiassa kiristelyn ohessa voi jopa merkittävästi lisätä lihasmassaa, kuten tässä asiakkaani 5 kk treeniprojentissa tehtiin. 


Olemus ja peilikuva varsinkin vaatteet päällä näyttävät toki selkeästi hintelämmältä, kun kropasta vetäistään vaikkapa 10 kiloa ylimääräistä painoa pois. Huoli siis pois ja hihat heilumaan, jos kireämpi kunto tuntuu itselleen tärkeältä tavoitteelta. Timmissä kondiksessa olemisen tärkeys on toki omista arvoista kiinni, mutta sinne kerrankin meneminen on opettava kokemus, ja kyllä se paita on ihan kiva kiskaista pois rantsussa, kun 6-pack löytyy muualtakin kuin kylmälaukusta. 

Naisilla pelko ”isouden” menettämisestä ei useinkaan nouse pintaan. Enemmän on kyse epäuskosta omiin kiristymismahdollisuuksiin. Sen sijaan ”Mä en koskaan pääse timmiin kuntoon” –ajatus alkaa helposti hakkaamaan päässä silloin, kun ensimmäinen tasannevaihe tulee vastaan.


Kuuntele kehoasi

Meillä jokaisella siis on oma ”hyvinvointirasvaprosenttimme”. Toiset pystyvät helposti ylläpitämään kadehdittavan rantakunnon ympäri vuoden ja jopa harjoittelemaan melko kovaa. Monilla meistä keho kuitenkin alkaa signaloimaan turhan matalasta rasvaprosentista kondiksessa, joka saattaisi olla itselleen esteettisesti miellyttävä. Esimerkiksi lisääntymistoimintoihin liittyvät tekijät alkavat kärsiä monilla meistä yllättävänkin korkeilla rasvaprosenteilla. 

Esimerkiksi miehillä libido ja jopa erektio alkavat toisilla kärsiä rasvaprosentilla, jolla hyvät ”kireysgeenit” omaava porskuttaa hienosti ympäri vuoden ja ravaa vähän liiankin innokkaasti hameväen perässä. Naisilla esimerkiksi kuukautisten poisjääminen tapahtuu jälleen melko erilaisilla rasvaprosenttitasoilla. Jonkinlaisena yleistyksenä voisi sanoa, että naiset kestävät hieman heikommin oman ”hyvinvointi-rasvaprosentin” selkeää alittamista, ja riski erilaisiin yliharjoitteluun ja kehon pitkäkestoisempiinkin toimintahäiriöihin on isompi kuin miehillä.

Yhteenvetoa:

-Rasvanpoltossa ruokavalion rooli on useimmilla ihmisillä ratkaiseva. Se tuo noin 70-80% tuloksista.
-Rasvanpolttovauhti on suuresti riippuvainen rasvan määrästä kehossa. Vauhti hidastuu rasvan vähentyessä.
-Treenin aikana rasvanpolton maksimivauhti saavutetaan noin 60-70% maksimisykettä vastaavalla tasolla
-Rasvanpolttoa kannattaa ajatella 24/7 prosessina, jossa pääroolissa ovat energiavaje ja treenin aiheuttamat, noin 24-48 tuntia kestävät muutokset aineenvaihdunnassa.
-Intervalliharjoittelu tai muutkaan rasvanpolton ”tehokeinot” eivät yksin ei polta kovin tehokkaasti rasvaa edes ylipainoisilla
-Erityisesti naisilla rasva palaa tehokkaimmin ylävartalosta. Erityisesti kädet vastaavat tehokkaasti. Rasva palaa niistä melko tehokkaasti jopa ilman ruokavaliokontrollia.
-Kireään kuntoon pääseminen vaatii useimmilla säntillistä työtä ja geneettinen alttius matalamman rasvaprosentin aiheuttamille ongelmille vaihtelee suuresti.

Tässä ensimmäinen luukku, kiitos mielenkiinnosta, hyvä lukija! Huomenna taas jatketaan, pysy mukana ja kerro kaverillesikin. Parhaiten pysyt ajan tasalla kalenterin päivityksistä TH-Valmennuksen Facebook-sivujen kautta.

Mukavaa maanantaita!

PT-Timppa

Käynnistä kehitys: www.th-valmennus.com
Pysy ajan tasalla Facebookissa

Lähteet:
Achten J, Gleeson M, Jeukendrup AE. Determination of the exercise
intensity that elicits maximal fat oxidation. Med Sci Sports Exerc 34:
92–97, 2002.
Berggren ym. 2008. Skeletal muscle lipid oxidation and obesity: influence of weight loss and exercise. Am J Physiol Endocrinol Metab 294: E726–E732, 2008.
Donnelly ym. 1991. Diet and body composition. Effect of very low calorie diets and exercise. Sports Medicine. Oct;12(4):237-49
Hansen ym. 2010. Effect of Prior Acute Exercise on Trafficiting
of Dietary Fat Away From Adipose Tissue. International Journal of Sport Nutrition and Exercise Metabolism, 20, 2010, 466-474
Mero ym. 2010. Moderate energy restriction with high protein intake result in healthier outcome in women. Journal of international society of sports nutrition. Jan 25:7.
Mueller ym. 2013. Changes in body composition in triathletes during an Ironman
race. European journal of applied physiology. 113:2343–2352
Nindl ym. 2000. Regional body composition chnages in women after 6 months of periodized physical training. Joournal of Applien Physiology. Jun. 88(6). 2251-2259.
Paoli ym. 2011. Exercising Fasting or Fed to Enhance Fat Loss? Influence of
Food Intake on Respiratory Ratio and Excess Postexercise
Oxygen Consumption After a Bout of Endurance Training. International Journal of Sport Nutrition and Exercise Metabolism, 21, 2011, 48-54
Rossow ym. 2013. Natural Bodybuilding Competition Preparation
and Recovery: A 12-Month Case Study. International Journal of Sports Physiology and Performance, 2013, 8, 582-592
Rosenbaum ym. 2003. Effects of experimental weight perturbation on skeletal muscle work efficiency in human subjects. Am J Physiol Regul Integr Comp Physiol. Jul;285(1):R183-92.
Schoenfeld ym. 2014. Body composition changes associated with fasted versus non-fasted aerobic
exercise. Journal of the International Society of Sports Nutrition.  11:54
Stallknect ym. 2007. Are blood flow and lipolysis in subcutaneous adipose tissue influenced by


contractions in adjacent muscles in humans? Am J Physiol Endocrinol Metab 292: E394–E399, 2007.

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

6 kuukautta 6-packiin -kiinteytystä ja suorituskykyä tehokkaasti ja hyvällä fiiliksellä

Moi!

Joulukuu lähestyy kovaa vauhtia. Vuoden aikana olen tehnyt personal training -asiakkaideni kanssa lukuisia mahtavia valmennusprojekteja, ja hikisiä harjoituksia jatketaan taas tänään. Nostan hattua kaikelle sille omistautuneelle työlle, jonka he tekevät harjoitustavoitteensa ja oman hyvinvointinsa eteen. 

Minulla on myös ollut tämänkin vuoden aikana ilo ja kunnia työskennellä lukuisten ihmisten kanssa, jotka tulevat harjoittelemaan kanssani kaukaa Keski-Suomen ulkopuolelta. Tämä panostusvalmius omaan kehittymiseen ja oman harjoitusunelman eteenpäin viemiseen saa nöyräksi, Kiitos teille! 

Toukokuun alussa aloitimme hommat Sieviläisen fysioterapeutin, Mia Salmen kanssa. Mian tavoitteena oli polttaa kropasta rasvaa, erityisesti keskivartalosta erottuviin vatsalihaksiin asti, kiinteyttää alavartaloa, muokata selkää ja ylävartaloa lihaksikkaammaksi ja parantaa voimatasoja –ja nimenomaan monipuolisen harjoittelun avulla, jossa ei jämähdetä perinteiseen body-sapluunaan.

Tavoitteet määräävät tekemisen suuntaan. Tämä korvaamaton pääperiaate mielessämme käärimme hihat ja lähdimme hommiin. Matka oli antoisa ja loka-marraskuun vaihteessa olimme mukavasti maalissa –keho oli muokkaantunut melkoisesti.

Vyötärö                                          -11 cm
Vyötärön levein kohta                   -13 cm
Lantio                                              -7 cm


Kuva 1. Tavoitteessa ollaan. 6 kk harjoittelu ja ruokavalio ovat sulattaneet tehokkaasti rasvaa voiman ja lihasmassan samalla lisääntyessä. 


Tasannevaiheelta kehittymisen tielle


Vähenevien hyötyjen periaate on eräs fyysisen harjoittelun keskeisistä tekijöistä. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä enemmän lähtötasolta on kehitystä tullut, sitä hankalampi on saada kehitystä aikaan. Tästä pariaatteesta kirjoitan tulevaisuudessa lisää. Myös Mialla oli lähtötilanteessa jo kelpo pohjat alla: Maasta nousi mukisematta  jo ennen aloitustamme 100 kg painot ja voimatasot olivat muutenkin tyypillisissä harjoitusliikkeissä noin 20-80% aloittelevaa tai vaatimattomamman treenitaustan omaavaa korkeammalla.

Useimmilla meistä on kuitenkin harjoittelussa kehittämiskohtia, joihin iskemällä tasannevaiheelta päästään nopeasti kehityksen tielle. Nämä kehitystä jarruttavat lukot tulee syynätä järjestelmällisesti läpi, mieluiten ulkopuolisen silmän avulla. Haluaisin kuitenkin sanoa yleisenä huomiona, että hyvin harvoin on viisasta hakea kehittymistä hillittömän bulkkaamisen tai urheiluravinne/terveystuotearsenaalin tolkuttoman kasvattamisen kautta. Lihotuskuurit kannattaa useimmiten unohtaa, eikä mikään yksittäinen urheiluravinne, superfood tai vastaava saa kehitystä käyntiin, ellei perustavanlaatuisia seikkoja tekemisessä muuteta.

Mia tapauksessa vahvistimme aluksi pohjia edelleen lisää ja muokkasimme harjoittelun kokonaisuutta vasteiden mukaan koko harjoittelujakson ajan. Hän toteutti laatimaamme suunnitelmaa olenaiseen keskittyen, turhista ja epäolennaisista seikoista stressaamatta. Voimatasot kohosivat jatkuvasti vaikka kehon paino tippui 8,5 kg. Voimatasot perusliikkeissä nousivat vähintään 20-30%. Fysiikkaa kehittävän harjoittelun tulee myös tukea esimerkiksi ryhtiä ja ehjänä pysymistä. Tähän päästiin mukavasti.  

Mia: "Kehonmuokkaukseen tähtäävä harjoittelu tuo kylkiäisenä paljon muutakin hyvää jos siinä on huomioitu kokonaisuus, eli myös esimerkiksi voima ja kehon hallinta. Itselläni tämä on näkynyt huomattavana ryhdin parantumisena ja fyysisenä jaksamisenä yleensäkin. Ja se onnistumisen ilo: se on se paras ilo kun kehittyy :)"

Kuva 2. Mia tavoitelistalla oli erityisesti vyötärön alueen kiinteyttäminen ja "jenkkakahvojen" muuttaminen näkyviksi vatsalihaksi. Lokakuun loppupuolella palikat näkyvät jo kivasti! 


Ruokavalio -tee tarvittava tulosten saamiseksi

Ruokavaliopuolella toteutimme urheiluravitsemuksen perusteita yksilöllisellä "tuunauksella". Haimme tehokkaita tuloksia rasvanpolttoon, mutta rasvanpolttoruokavalioihin usein yhdistetyt voimakkaat ja ehdottomat kiellot eivät kuuluneet kuvaan. Mukaan mahtuivat rennommat ruokailujaksot ja matka, jonne toki ei toki ole 99% tapauksissa syytä rahtailla omia terveysruokia mukaan.

Ruokavaliopuolella on tärkeää tehdä tarvittava haluttujen tulosten saavuttamiseksi. Käytännön toteutuksessa ruokailun ”tiukkuus” tai ”sallivuus” ovat sekä a) henkilön rasvanpolttoherkkyydestä että b) omasta henkilökohtaisesta näkemyksestä riippuvaisia tekijöitä. Toisin sanoen: jotkut meistä ovat rasvanpolttolahjakkaampia ja heillä suurpiirteisempi lähestyminen toimii. Toisilla se ei toimi. Lisäksi toiset meistä kokevat tuloksiin tarvittavan ruokavalion tarkemmaksi kuin toiset. Tähän vaikuttaa sekä ihmisen aikaisemmat tottumukset että synnynnäiset luonteenpiirteet. Valmista, maagista sapluunaa ei valitettavasti ole. Yksilöinti on tässäkin kaiken ydin. 

Molemminpuolista hyötyä ammatillisesti



Ajankohdasta riippuen asiakaskunnastani noin 15-25% on muita liikunta- ja terveysalan ammattilaisia, kuten personal trainereita, fysioterapeutteja ja liikunnanopettajia tai sellaiseksi opiskelevia. Kun keskustelimme Mian kanssa, hän koki erääksi suureksi hyödyksi mukaan tarttuneen tiedon, kokemuksen ja näkemyksen kuormittavan ja fyysistä suorituskykyä sekä kehonkoostumusta johdonmukaisesti kehittävän harjoittelun toteutuksesta. Tällainen ammatillinen vuorovaikutus on tällaisissa asiakas-caseissani hedelmällistä molemmin puolin. 

Fysioterapian harjoittajana Mia on jo aikaisemmin ollut fyysisen harjoittelun vahva puolestapuhuja ja projektimme vahvisti edelleen tätä näkemystä ja toi hänelle entistä enemmän siltoja yhdistää valmennusopillista näkökulmaa seuraavaa fyysisen kapasiteetin kehittämistä ja kuntouttavaa tekemistä. 

Mia: "Ammattinäkökulmasta näen valtavasti puoltavia seikkoja fyysisen harjoittelun puolestapuhumiseen tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoidossa. Parasta kansanterveyden edistämistä, mitä kuvitella saattaa. Ja siihen suuntaan olen kovasti itse työssäni pyrkinyt; enemmän aktiivista fysioterapiaa ja ohjausta ns. passiivisten manuaalisten hoitojen lisäksi". 

Mia pyörittää Pohjanmaalla fysioterapiayritystä Toholammin Fysioterapia. Jos olet sieltä suunnalta tai vähän kauempaakin, kannattaa fysioterapiapalveluissa kääntyä Mian yrityksen puoleen.

Laita hihat heilumaan oman tavoitteesi eteen! 


Treenitavoitteet ovat tehty täytettäviksi. Myös ymmärryksen ja näkemyksen kasvattaminen harjoittelusta ja omasta hyvinvoinnista on aina kuin laittaisi rahaa pankkiin. Aloita sinäkin oma matkasi vaikkapa tänään. Olet silloin jo pitkällä, kun uudenvuodenlupauksiaan toteuttavat vasta aloittavat! 

Mukavaa viikkoa ja hyviä harjoituksia! 

PT-Timppa

Käynnistä kehitys: www.th-valmennus.com
Pysy ajan tasalla Facebookissa