Näytetään tekstit, joissa on tunniste milan sedliak. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste milan sedliak. Näytä kaikki tekstit

lauantai 7. joulukuuta 2013

Joulukalenteri -luukku 8. Mihin aikaan päivästä treenaamalla pala kasvaa parhaiten?


Jatketaan treeniajan vaikutusten parissa, joista krijoitin muutaman sanan eilen. Kun valmennan ja koulutan ympäri ämpäri, törmään usein seuraaviin kysymyksiin treeniajankohdasta. Nyt tsekkaillaan, miten treeniaika vaikuttaa kehittymiseen voimassa ja lihasmassassa. Pohjana toimii 3 vuoden jakso, jonka ajan vietin aiheen parissa tutkimusprojektissa työkennellen sekä erityisesti vanhan ystäväni ja  alan tutkimuksen kärkinimiin kuuluvan Milan Sedliakin uunituoreet havainnot aiheesta.

Voimaharjoittelu on vuorokaudenaikaspesifiä


Olen kirjoittanut aikaisemminkin harjoittelun kultaisesta periaatteesta, spesifisyydestä, osa 1. ja osa 2.. Voimaharjoittelu nivelkulmaspesifiä, nopeuspesifiä, lihasryhmäspesifiä jne. Mutta se on myös vuorokaudenaikaspesifiä. Harjoittelu kehittää eniten suorituskykyä eniten siinä ajankohdassa, johon suurin osa treeneistä sijoittuu. Jos siis teet treenin aina aamulla, aamuvoimasi kehittyy erittäin hyvin. Myös iltavoimasi kehittyy, mutta ei prosentuaalisesti yhtä paljon. Ja toisin päin. Tällä on suuri merkitys lajeissa, joissa pitää olla parhaillaan tiettyyn kellonaikaan :jos pitää olla "tikissä" tiettyyn aikaan, tee merkittävä osa treeneistäsi tässä ajankohdassa.Lisäksi sillä on suurta merkitystä testaukselle -jos illalla treenit tekevä testataan alkutilanteessa illalla ja parin kuukauden päästä aamulla, saattaa suuri osa vaikutuksista peittyä, sillä aamuvoiman ja iltavoiman on jo alussa suuri ja kasvaa edelleen treeni edetessä.

Kuva 1. Isokineettisellä "voimatestaushärvelillä" mitattu voima 6vk harjoitusjaksoa ennen ja sen jälkeen aamutreenaajilla (musta viiva) ja iltatreenaajilla (katkoviiva). Aamutreenaajilla voimantuoton erot illan ja aamun välillä pienevät(jopa katoavat, mikä on hieman poikkeuksellista tälle tutkimukselle), iltatreenajilla ne kasvavat. (Soussi ym. 2002).

Aamutreeni ei pure yhtä hyvin -alussa!


Orastava, hyvin tuore näyttö viittaa siihen, että treenin alkuvaiheessa aamuharjoittelu ei kehitä kuten iltatreeni. Aamutreenaajat junnaavat perässä 3-4 viikkoa, mutta alkavat sitten ottaa iltatreejaajia kiinni (Sedliak, 2013. henkilökohtainen tiedonanto). Eli jos jotain pitää saada nopeasti aikaan, aamutreeni ei välttämättä ole paras mahdollinen vaihtoehto. Syytä tälle ei vielä tiedetä. Saattaa olla, että kokonaisvaltainen stressireaktio treenistä ja aamutreenaamisesta on kropalle niin suuri(liian suuri), ja siksi kehitys alkaa myöhemmin. Itse tarkastelin aikoinaa stressihormoni kortisolin pitoisuuksia aamutreenien tuntumassa. Alussa ne ovat katossa, mutta tippuvat kuin lehmän häntä, jos vaikean jakson yli jaksaa tapella.

Heikkoon kehittymiseen pitää aina "iskeä kiinni", mutta jos aamulla on pakko treenata, voi odotuksia heikompaa kehittymistä "sietää" hieman muutaman viikon kauemmin.


Mihin aikaan päivästä treenaamalla lihas kasvaa parhaiten?


Lihasmassa näyttää kasvavan yhtä hyvin aamutreenissä ja iltatreenissä -ainakin useimmilla. Tätä aihetta selvitteli 2000-luvun puolivälin laajassa tutkimuksessa Milanin lisäksi Lindin Markus. Aamu- ja iltatreenaajien välillä ei ollut merkittävää eroa reisilihaksen pinta-alan kasvussa. Se kasvoi aamutreenaajilla 2,7% ja iltatreenaajilla 3%. Kuten sanoin, tämä pieni ero ei ole tilastollisesti merkittävä. Patti siis tuntuisi kasvavan kivasti aamullakin.

On kuitenkin viitteitä siitä, että aamutreeni ei toimi kaikilla massan hankkimisessa aivan niin "pomminvarmasti" kuin iltatreeni. Lihasolujen poikkipinta-alaa vertaillessa havaittiin, että iltatreenaajilla pinta-ala kasvoi keskimäärin 23% ja aamutreenaajilla 17,6%. Mutta kun yksilöt eriteltiin, ilta-treenajista löytyi lähes pomminvarma ja tasainen vaste treeniin, kun taas aamutreenaajista löytyi huomattavasti enemmän eroja -toiset kehittyivät räjähdysmäisesti, toiset eivät juuri lainkaan, jotkut jopa taantuivat.

Potentiaalisia syitä erilaisille hypertrofiavasteille on useita henkilön aamu-ilta -tyyppisyydestä hormonivasteiden ja niiden lepopitoisuuksien kautta solutason signaloinnin eroihin aamu ja iltatreeni välillä.



Tässä tarinaa treeniajan vaikutuksesta. Kiitokset vielä Milanille uusista aiheeseen liityvistä tiedoista! Kalenteri jatkuu jälleen huomenna. Ensi viikolla käsittelen monen muun jutun muassa ravitsemusta, joka herättää valtavia tuntuita ja intohimoja. Ja samalla fokus menee siinä jutussa usein aivan johonkin muuhun kuin oleelliseen ja kehittymisen kannalta tärkeisiin prinsiipeihin. Pysy mukana TH-Valmennuksen Facebook-sivuilla! 

PT-Timppa

Käynnistä kehitys: www.th-valmennus.com
Pysy ajan tasalla Facebookissa! 





Joulukalenteri luukku 7. Näin vuorokauden aika vaikuttaa treeniisi -Osa 1.

Moi ystävät!

Viime viikolla minulla oli ilo ja kunnia tavata vanha ystäväni, liikuntatieteiden tohtori Milan Sedliak Slovakiasta. Tutustuin Milaniin työkennellessäni liikuntabiologian laitoksen tutkimusprojekteissa. Milan on ihmisen vuorokausirytmeihin liittyvän suorituskykyvaihtelun huippu-asiantuntijoita koko maailmassa. Tästä aiheesta kävimme jo lukuisat avartavat valmennuskeskustelut, kun olimme mukana asiaa selvittävässä tutkimuksessa 2000-luvun puolivälin kieppeillä.

Tutkimustyöhön keskittyvä Milan ei kuitenkaan päästä "käytännön tatsia" katoamaan: Hän tekee ravitsemukseen ja suorituskyvyn kehittämiseen liittyvää valmennusta esimerkiksi NHL-kiekkoilijoille. Viime maanantaina Milan oli Jyväskylässä tieteellisessä konfrenssissa ja istahdimme alas juttelemaan liikuntatieteestä, harjoittelusta, valmennuksesta sekä tietty hieman muistakin elämän osa-alueista.

Vuorokaudenaika ja suorituskyky


Rauta toisilla meistä rauta ei nouse mihinkään ja askel tuntuu lenkkipolulla lyijynraskaalta. Toisilla meistä harjoittelu tuntuu kyllä kulkevan aamuvarhaisella -aamuvirkut jopa kehuvat olevansa silloin parhaimmillaan suorituskyvyn suhteen. Silti silloin ei oikeasti ole teräkunnossa. Kyllä, suorituskyvyssä on suuriakin vaihteluita vuorokauden eri ajankohtina. Mistä tämä johtuu? Entä onko kehittymisen kannalta väliä, mihin aikaan päivästä treenit vetää? Näitä juttuja käsittelen parin luukun verran. Aloitetaan sillä, miten vuorokaudenaika vaikuttaa suorituskykyyn.


Kuva 1. Aamutreeni voi tuntua vaikealta. Toiset taas nauttivat siitä suunnattomasti. Oli niin tai näin, huippusuoritusta ei silloin oikein saa kaivettua kehosta esiin.


Olennaisia havaintoja


  • Ihminen on vahvimmillaan alkuillasta, klo 18 voima-ja tehosuoritukset ovat selkeästi, jopa 5-21% paremmat kuin klo 6 aamulla.
  • Jopa ko. vaihteluvälin alaraja on erittäin merkityksellinen esimerkiksi lajisuorituskyvyn kannalta ja sillä voi olla teoriassa vaikutusta esimerkiksi kaatumisriskiin ikääntyneillä, sillä nopea voimantuotto on tärkeää kaatumisen pysäyttämisessä.
  • Erilaisten fyysisten ominaisuuksien, kuten voiman, kestävyyden, koordinaation ja liikkuvuuden kohdalla rytmi voi erota hieman, mutta minkään urheilu- tai kantoisusuoritukseen liittyvän ominaisuuden ei ole havaittu olevan korkeimmillaan aamulla (n.06:00-09:00).
  • Vuorokausirytmin aiheuttama vaihtelu suorituskyvyssä näyttää olevan pienempi naisilla, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimusnäyttöä.
  • Hyvä verryttely on tärkeää, mutta perusteellisemmalla verryttelyllä ei voi poistaa vaihteluja voimantuotossa. Eli aamusuorituskykyä ei saa sillä illan tasolle.
  • Reilut kofeiini-annokset saattavat vähentää ja jopa poistaa vaihtelun, mutta tämä tutkimuslöydön on sikäli puutteellinen että "aamutreeni" on tehty lähellä keskipäivää. Silloin suorituskyvyssä saattaa muutenkin olla pieni "mini-piikki".

Kuva 1. Milan Sedliak tietää, miten kroppa toimi eri aikaan vuorokaudesta -ja miksi se toimii niin. Ja mitä sen tiedon perusteella pitäisi tehdä!


Onko kyseessä todellinen vaihtelu?


Usein väitetään, että vaihtelu johtuu esimerkiksi ruokailusta, yön aikaisesta makaamisesta ja paikkojen "kankeudesta", alemmasta kehonlämmöstä, heikosta motivaatiosta tai oletuksesta, että suorituskyky on heikompi. Näiden tekijöiden roolia pystyy kuitenkin tarkastelemaan erilaisten tutkimusasetelmien kautta. Vaihtelu kuitenkin on olemassa, vaikka ihmiset esimerkiksi lämmittelelisivät kauemmin, heidän lihastaa stimuloitaisiin sähköllä(mikä poistaa "motivaatiovajeen").

Ilmiöllä taustalla näyttävä olevan sekä lihassupistukseen että lihaksia ohjaavaan keskus- ja ääreishermostoon liittyvät tekijät. Lihas pystyy voimantuoton "piikkikohdissa" tuottamaan enemmän voimaa samalla "hermostollisella draivilla", eli käskytyksellä lihakseen. Toisaalta keskushermoston kyky käskyttää lihaksia saattaa vaihdella vuorokauden sisällä, samoin hermojen johtuvuudessa ja ns. refleksiherkkyydessä saattaa olla eroja. Ilmiön monimutkaisuudesta kertoo, että lihaksen sisällä saattaa olla "kello-geenejä", jotka ovat mahdollisesti mukana voimantuoton säätelyssä. Kylläpä tämä meidän kroppa on monimutkainen! No, summasummarun, voima on aamulla alamaissa, eikä se johdu pelkästään "unihiekasta" silmissä tai motivaation puutteesta.

Tämän kalenterluukun kakkososassa käsittelen Milanin erinomaisen asiantuntemuksen ja omien valmennushavaintojeni kautta esimerkiksi sitä, onko treeniajalla merkitystä kehittymiselle. Pysy mukana TH-Valmennuksen Facebook-sivuilla!

PT-Timppa

Käynnistä kehitys: www.th-valmennus.com
Pysy ajan tasalla Facebookissa!