Luukku 2. Yleisön pyynnöstä: Liikuntabiologin kommentti Dough McGruffin HIT -harjoitusmuodosta

 Moikka! 

Olen aina välillä saanut toiveita hieman "syvämmälle" menevistä teksteistä ja videoista. 

No, tässä tulee sellainen. Kerrotaan nyt tässä aluksia vielä, että ole koulutukseltani liikuntabiologia (LitM) ja tein 2003-2008 jatkuvasti valmennuksen ohessa tuntitöinä hommia äärimmäisen sofistikoituneiden tutkimusmenetelmien ja aiheiden parissa Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen ja terveystieteiden laitoksen. Tunnen siis äärimmäisen "hifin" liikuntabilogian erittäin hyvin. Tässä siis siihen pohjautuen vastaus kysymykseen, jonka sain Rikulta tänä aamuna:

"Moikka Timo! Kiinnostaisi saada sinun näkemys tästä Jenkki lääkärin Dough McGuffin kehittämästä HIT-harjoitus muodosta. Siinähän kiikutetaan painoja erikoisen hitaasti ja treeni kestää parhaimmillaan vain 15 min. Harjoitusten väli on viikko! McGuffinin mukaan lihastyyppejä on enemmän kuin kaksi (perinteisesti). Nopeita lihastyyppejä on hänen mukaan 3 Eri tyyppiä ja että hidas liike aktivoi kaikkia 4 tyyppiä. Tähän aktivointiin perustuisi tämän harjoitusmuodon idea. Nopeimpien lihassolujen toipumiseen menisi viikko. Tähän perustuu viikon tauko harjoitusten välillä. Oletko tutustunut? Mikä on analyysisi tähän Harjoitusmuotoon?"

Tässä vastaus:

Käyn läpi 5 kohtaa, jotka jo pikatarkastelussa vuotavat Doughin argumenteissa + harjoitustavassa yleensä 

1) McGruffinin argumentti (en tiedä väittääkö hän sitä uudeksi) on kymmeniä vuosia vanha. On erittäin vanhaa liikuntabiologista tietoa siitä, että lihassolut eivät jakaudu vain kahteen tyyppiin, nopeaan ja hitaaseen. Kyse on tyyppijatkumosta, josta voi erilaisten menetelmien ja rajausten perusteella eritellä vähintään 5 eri alatyyppiä, jos näin haluaa tehdä. Pohdintavinkki treenaajalle: Jos Dough pohjaa menetelmänsä tällä "mullistavalle tiedolle, joka on mennyt muilta ohi", argumentti vuotaa pahasti

Kuva tieteellisestä oppikirjastamme. Motoriset yksilöt (jotka koostuvat tietyistä solutyypeistä) ovat JATKUMO, jossa on jo kymmenien vuosien ajan eritelty erikseen useita tyypin I hitaita soluja ja tyypin II nopeita soluja). HUOM! Unohda kuvan viittaus siihen, että ko toistomaksimit kuormittaisivat AINOASTAAN kyseistä lihassolutyyppiä. Se ei pidä paikkaansa. Käsitellään tätä vaikka joskus myöhemmin tarkemmalla kammalla :) 

2) Erityisen hidas nostaminen. Tämä tapa ei ole lähtökohtaisesti järkevä. Se johtaa pienempiin, lihaskudoksen kohdistuviin mekaanisiin voimiin. Tämä a) voi heikentää lihakselle tulevaa "kehitys-signalointia" (yksinkertaisesti kuvattuna), ja b) opettaa harjoittelijaa "laiskan hermoston" periaatteeseen, ts. lihaksen motorisia yksiköitä on vaikea käskyttää tehokkaasti, mikä pitkässä juoksussa johtaa yleensä heikompaan kuormaprogressioon, joka taas johtaa heikompaan kokonaiskuormien kertymään, joka taas johtaa heikompaan kehittymiseen. Kokonaismäärä on erittäin suuri lihaskasvun ajuri. 

3) "Hidas liike aktivoi kaikkia 4 tyyppiä" -argumentti. Ensiksi, tyyppejä siis on määritelmästä riippuen enemmänkin. Toiseksi, mikäli treenaaja ei tee hitaita sarjoa aivan uupumukseen, nopeat solutyypit EIVÄT AKTIVOIDU LAINKAAN! Sitä ei tapahdu pienillä kuormilla, hitaalla liikkeellä ja hieman vajailla sarjoilla. Jos hän pyrkii argumentoimaan tyyliään sillä, että hitaat solut aktivoituvat tehokkaammin ja kasvavat siksi poikkeuksellisen hyvin, tästä ei ole näyttöä. 

4) "Nopeiden solujen toipumiseen menee viikko". Elimistö EI palaudu a) lihas kerrallaan, b) ja varsinkaan lihassolu kerrallaan. Jos harjoittelun perustaa esim. a) hermoston ja lihaksiston erilaisiin palautumisaikoihin tai b) eri lihassolutyyppien eri palautumisaikoihin, tämä kertoo enemmän puutteellisesta harjoittelufysiologian ymmärryksestä, kuin sofistikoituneesta ajattelusta. Karkeasti ilmaistuna, toki hahmotan sen, että em aiheista voi keskustella pidempään. 

5) Pahin puute harjoittelutavassa on 15 minuutin treenit, ilmeisesti kerran viikossa (?). Yksi vahvimmista myyntiargumenteista on "valtavat tulokset, ei vaivaa!". Siksi ihmiset syövät pillereitä, vaikka monesti esim. liikunnalla ja ruokavaliolla saisi moniverroin paremmat tulokset + miljoona muuta hyötyä. On mukava luvata äärimmäisen puutteelliseen liikuntabiologiaan liittyvillä argumenteilla 15 min kivaa pumppailua 60 min +/- jotain kestävän tiukan treenin sijaan (jota esimerkiksi jo edistyneempi tarvitsee kehittyäkseen keskimäärin). Tuolla määrällä esim. sen tärkeimmän ajurin, määräprogression edistäminen on äärimmäisen vaikeaa. 

Siinä se, sanoisin Rikun kuvauksen perusteella, että pyyhi pyllyä tällä menetelmällä. 


Mukavaa päivää ja seuraavaan luukkuun! :) 


Timo 

ps. Jos tulee juttuideoita mieleen, laitapa vastauksena alle :) 

Yli 200 sivua takuulla toimivaan ravitsemusta ja treeniä uudesta kirjastani: https://www.siltalapublishing.fi/product/hammastyttavaa-rasvanpolttoa-ja-lihaskasvua-suomen-kokenein-treenari-paljastaa-salaisuutensa-signeerattu/ 8 tuntia verkkokoulutusta, ohjelmat, ruokavalio ym ym, Lihaskasvu ja rasvanpoltto 2.0. verkkokoulutukseni: https://www.th-valmennus.com/seminaari-x Henkilökohtaista valmennusta voit kysyä täältä (HUOM varaudu 2-5 kk jonotusaikaan!): https://www.th-valmennus.com Timo Haikarainen, LitM, Suomen kokenein PT