Urheiluvammat –niissä on jotain niin turhauttavaa. Juuri,
kun kuntoilustartti tai harjoitusjakso oli edennyt kuin elokuvissa, olkapää, polvi, takareisi,
akillesjänne, selkä tai nilkka sanoo yhteistyösopimuksensa irti tai alkaa kiukutella
kivuliaasti.
Vammat, niiden syyt ja ehkäisyyn liittyvät tekijät ovat
monimutkainen soppa. Niitä voi tulla,vVaikka huomioit lämmittelyn, oikeat varusteet, hyvän
tekniikka, terveellisen ruokavalion sekä riittävän lihaskunnon, lihastasapainon
ja liikkuvuuden? Nämä kaikki ehkäisevät vammoja, mutta ne eivät yksin riitä.
Liikuntavammojen riskiin vaikuttavat myös psyykkiset tekijät.
Stressi ja negatiiviset tunnetilat lisäävät vammariksiä
Liikuntapsykologian tutkimuksessa on havaittu, että
esimerkiksi korkea stressitaso, huonot stressinhallintakeinot sekä negatiiviset
tunnetilat lisäävät selkeästi urheilijoiden vammariskiä. Negatiiviset
tunnetilat ja epäonnistumisesta lähteminen voi johtaa helpommin
epäonnistuneisiin suorituksiin, joissa vammariski on suurempi. Stressi voi
vaikuttaa esimerkiksi lihasten pituuden ja rentouden säätelyyn sekä vaikuttaa
keskittymiskykyyn treenien aikana. Siksi reisi revähtää ja nilkka nyrjähtää
helpommin, jos stressi painaa päälle tai mieli on murheiden murtama. Onneksi
asiaan voi vaikuttaa. Tutkijat ovat havainneet esimerkiksi seuraavaa:
- Stressinhallinta rentoutumisharjoituksilla ja mielikuvaharjoittelu vähentää
liikuntavammojen esiintyvyyttä uimareilla jopa 52%.
- Jalkapalloilijat
jaettiin kahteen ryhmään –toinen harjoitteli stressinhallintaa,
tavoitteenasettelua ja harjoitteli itseluottamusta kohottavaa harjoittelua.
Toinen porukka teki vain jalkapallotreenejä. Psyykkisen treenin väliin
jättäneillä oli 7 kertaa enemmän vammoja kauden aikana.
Nämä löydökset kuulostavat jopa hieman liian hyviltä. Lisäselvitystä tästä aiheesta olisi hyvä saada. Ne
osoittavat kuitenkin, että asialla on merkitystä ja siihen on varmasti syytä
kiinnittää huomiota.
Kuva 1. Urheiluvamma on yleensä lukuisten taustatekijöiden summa. Stressi ja negatiiviset tunnetilat saattavat kuitenkin lisätä vammariskiä yllättävän paljon. |
Kannattaako sitten treenit jättää väliin ja jäädä kotiin makaamaan, kun edessä on
erittäin stressaava opiskelu- tai työjakso tai murheet vaivaavat mieltä? Ei,
sillä liikunta auttaa lievittämään stressiä. Voit kuitenkin harkita,
kannattaako stressaavan työjakson aikana tehdä kaikkein rankimpia tai
koordinaatiivisesti haastavia harjoituksia, vai riittäisikö helpompi tekeminen
tai peräti pelkät rentoutumistreenit. Stressin palautumista ja kehittymistä
hidastavat vaikutukset alkavat olla hyvin tiedossa, mutta tätä vammariskin
kasvamista voisi myös korostaa enemmän.
Positiivisia tunnetiloja voi kehittää monella tavalla.
Yleisesti olen sitä mieltä, että liian monet lähestyvät harjoittelua liian
”ruoskimisen” ja ”tyytymättämyyden” kautta. Mieti välillä, mitä kaikkea hienoa
olet jo saanut aikaan. Pelkällä nami-namilla ei tuloksia tule, mutta jatkuva
itsensä sättiminen ei ole hyväksi sekään. Uskoa omiin kykyihinsä voi parantaa
vaikkapa asettamalla tavoitteita ja opettelemalla puhumaan itselleen positiiviseen
sävyyn: ”Minä osaan, minä pystyn ja jaksan!”.
Vammoja kuitenkin sattuu. Niissä tilanteissa kuitenkin useimmiten löytyy mahdollisuus harjoitella ja viedä haastavaakin tavoitetta eteenpäin, kuten vaikkapa tässä fitness-malli kuntoon tähtäävässä kehonmuokkausprojektissamme. Näistä asioista lisää tässä
joulukuun varrella. Viiikonloppuna luvassa myös tuoretta faktaa liikuntatieteen maailmasta. Pysy mukana TH-Valmennuksen facebook -sivuilla!
Pohdiskellaan siis hieman yllä olevaa asiaa tänään, mutta ennen kaikkea vietellään rentouttavaa itsenäisyyspäivää!
PT-Timppa
Käynnistä kehitys: www.th-valmennus.com
Pysy ajan tasalla Facebookissa!
Lähteet:
King-Chung-Chan ja Hagger. 2012. Theoretical intergration and the
psychology of sport injury preventation. Sports Medicine. 42(9).
Verhagen
ym. 2010. Behaviour, the key factor for sports injury prevention. Sports
Medicine. 40(11).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti