Jatketaan eilisen aiheen parissa. Peräpeiliin tuijottaminen edessä olevien mahdollisuuksien tiirailun sijaan on meille ihmisille tyypillistä. Hidastunut aineenvaihdunta tai ikä eivät yleensä ole ongelmia. Ongelmia niistä tulee vasta silloin, kun alamme niiden perusteella heittää hanskoja tiskiin ja sysäämään kuntoiluun liittyvät unelmamme sivuun. Eilen käsittelin esimerkkejä naisista, nyt otetaan mukaan äijänäkökulmaa.
Kummastelen usein, kun kuulen jopa alle 30 -vuotiaiden miesten sadattelevan iän vieneen palautumiskapasiteetin ja kerrytävän vararavintoa kuin itsestään. Me äijät myös haikailemme usein nuoruusvuosiin, jolloin pystyimme "vetämään pitkän viikonlopun rännit ja seuraavana maanantaina kyykkäämään satatonnia". Oi niitä aikoja. Pieniä muutoksia toki tulee, mutta kuulin viime viikolla salilla myös osuvan kommentin, jonka treenikaveri heitti tällaisia tarinoita laukovalle: "Aika kultaa muistot".
 |
| Kumpu kasvaa lähinnä elämäntapamuutosten takia. Niillä se myös saadaan pienenemään. Usein silmissä. |
Vilkaistaanpa vaikka sitä voimaharjoittelua, joka on usein äijille mieluista. Usein me miehet sadattelemme, ettei tullut aloitettua voimatreeniä jo silloin teini-iässä, kun hormonit hyrräävä kropassa. Nythän se on jo liian myöhäistä, eikö? Itse asiassa näyttää siltä, että voimaharjoittelu kehittää kasvuiässä olevia hitaammin kuin aikuis-ikäisiä miehillä (Sailors ja Berg, 1987). Homma on itseasiassa
sangen looginen. Kasvuspurtissa energiaa tarvitaan muuhunkin kuin
luurankolihasten poikkipinta-alan kasvattamiseen, kasvavan kehon koordinointi liikkeissä voi olla hankalampaa ja usein kongnitiiviset ominaisuudet eivät ole kehittyneet voimatreeniä parhaiten tukeviksi. Joten taas katse pois
peräpeilistä ja suunta eteenpäin.
Mitä taas tulee outokummun kasvamiseen, nimimerkki Puuha-Pete kuvasi eilisen kirjoituksen kommetissa osuvasti ne tärkeimmät syyt lihomiseen(fyysisen arkiaktiivisuuden vähenemisen lisäksi): "Näin jälkeenpäin ajateltuna "ilmaiset" lounaat, rasvaiset makkarat, rasvaiset pihvit, olut, viini, herkkujuustot (ne mihin ei ollut rahaa aiemmin) oli yhtäkkiä kädenulottuvilla ja eihän "raavas" mies syö mitään pupujen ruokaa!"
Muutos vaatii ensimmäisen askeleen
Eli ihmeellisen kehomme muutospotentiaali ei ole hävinnyt mihinkään. Mutta sysäys tarvitaan, sysäys, jonka myötä oikeita perusasioita ryhdytään tekemään säntillisesti. Ja pikku hiljaa niistä muodostuu tapoja.
Kirjoitin hiljattain Patrik Borgin kanssa pitämääni, 30-60 vuotiaita suomalaisia miehiä liikunnan ja terveellisemmän ravitsemuksen pariin kannustavan SuomiMies–blogiin pari tapausesimerkkiä herroista, jotka eivät jatkaneet peräpeilin tuijottelua vaan päättivät tehdä asialle jotain. Tässä samat tulokset avattuna.
Noin 40 v herra sai 3 kuukaudessa aikaan seuraavat
muutokset.
Vyötärö 99 cm >82 cm
Rasvaprosentti 20,4>12,3
(kasvavasta kummusta hoikkaan olemukseen)
Noin 30 vuotias herra muokkasi vajaassa 4 kuukaudessa
kroppaansa seuraavasti:
Vyötärö 90 cm >73,5 cm
Rasvaprosentti 16,4>7,6
(”minirepusta” rantakuntoon)
Tästä SuomiMies –blogin kirjoituksesta löydät tarkempaa kuvausta näistä caseita.
Meneekö raja varhaiskeski-iässä?
No ei mene ei. Tässä puhuimme lähinnä 30-40 -vuotiaista, mutta minulla eläkeikäisiä asiakkaita, jotka
vetävät leukoja, juoksevat pitkiä lenkkejä ja mikä tärkeintä, voivat hyvin!
Tästäkin kirjoittelen vielä joskus, mutta lähden tästä kouluttamaan mainiota Personal Trainer -porukkaa ja päästän teidät nyt muiden sunnuntaipäivän aktiviteettien pariin. Vaikkapa treenaamaan, sillä 16.12. on aivan mainio päivä aloittaa treenit tai pitää ne käynnissä!
Ensi viikolla luvassa harjoitusvinkkejä, asiaa aineenvaihdunnasta, pari mielenkiintoista casea ja paljon muuta mukavaa. Pysy mukana Facebookissa!
Timo
Lähde: Sailors, M. Berg, K.1987. Comparison of responses to weight training in pubescent boys and men. Journal of sports medicine and physical fitness.Mar;27(1):30-7.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti