Luukku 7-8. Mitä haluaisit minun opettavan sinulle rasvanpoltosta ylihuomenna? (+menneisyyteni alan ammattilaisena 1.)

 Moi!

Tässä luukussa kerron Sinulle hieman taustastani liikunta-alan ammattilaisena. Lisäksi kysyn Sinulta lopussa hieman vinkkiä torstan maksutonta koulutustani silmällä pitäen! 

Jep, minua pyydetään usein kertomaan hieman arjestani. En kovin paljon (käytännössä ikinä) jaa omia tekemisiäni ja "toilailujani" vaikkapa somessa, elleivät ne liity jotenkin missiooni, eli siihen, miten voisin auttaa mahdollisimman montaa ihmistä saamaan mahdollisimman hyviä tuloksia liikuntatieteen ja Suomen laajimman käytännön PT-kokemuksen avulla. 

Mutta nyt kerron hieman taustaani. Ja oikeastaan taustaani sille, miksi pidän esimerkiksi ylihuomenna maksuttoman koulutuksen rasvanpoltosta. 

Urani alku liikunta-alan ammattilaisena

Vuonna 2001-2002 aloin ensimmäisen kerran tehdä liikuntaan liittyvää työtä, josta sain korvausta. Eli voi sanoa, että minusta tuli ammattilainen. Vuonna 2001 vähemmän, mutta jo 2002 kesällä minut heitettiin "syvään päähän" Vantaan ja Helsingin Crossi-kuntokeskuksissa, ja aloin vetämään jopa 8-10 tunnin kuntosali-ohjaus -päiviä. 

Kuva: 2000-luvan alussa aloin toden teolla yhdistää tiedettä ja käytäntöä. Valmensin paljon, opiskelin yliopistossa liikuntabiologiaa ja työskenteliin liikuntatieteen tutkimuksissa (kuvassa trikkaan paitsi lähtösignaalia, myös mittaussignaalia). 

Pakko on paras muusa, ja siinä oli opittava nopeasti, miten ohjata jokin liike niin, että se menee tehokkaasti ja nopeasti jakeluun. Tässä alkoi ensimmäisen kerran (oman treenikokemuksen lisäksi) karttua havaintoa siitä, miten teoria ja käytäntö "juttelevat" keskenään. 

Oikeastaan samalla kun aloitin valmennus- ja testausopin opinnot 2002, aloin varsinaisen valmentamisen, jonka ydinasia oli pelkän ohjaamisen lisäksi systemaattisten suunnitelmien tekeminen JA seuranta. Eli tarkka tsekkaus ja seuranta siitä, mitä tehty treeni- ja ruokavaliosuunnitelma saa aikaan. Tämä oli TODELLA opettavaista. Ja tätä seurantaa teen edelleen PALJON. 

Ja ihmettelen suuresti, että se on hieman jopa mennyt "pois muodista" viime vuosina. Omaan lanttuuni ei mahdu idea siitä, että otetaan jokin tavoite, tehdään hommia 4-6 kk ja ei seurata lainkaan, mitä tapahtuu... 

No, olen humaani tyyppi ja hyväksyn erilaiset tavat taaplata tyylillään, mutta minun tyylini se ei ole. 

Kuva 2. Nykyään muutosten seuranta ei ole aina muotia. Se on kuitenkin välttämätöntä, jos haluaa edetä ilman arpapeliä ja voimaantua nähdessään loistavat tuloksensa! Tässä opetan rasvaprosentin mittaamista PT-koulutettaville vuonna 2011. 

Tässä seurannan ja jatkuvasti enemmän valmentamisen kautta minulle alkoin tulla todella hyvää käsitystä siitä, miten kroppa reagoin äärimmäisen ennustettavasti tiettyihin muutoksiin treenissä ja ruokavaliossa. Kykyni ratkaista rasvanpolton ongelmia alkoi kehittyä nopeasti...

Jos laitan tähän kaikki, tästä tulee liian pitkä stoori. Huomenna jatkan siitä, mitä perusteellista käsitin rasvanpolttovalmentamisesta 2000-luvun puolen välin jälkeen. Mutta sitä ennen:

Maksuton koulutus 1 h koulutus rasvanpoltosta: Tässä mahdollisuutesi vaikuttaa sisältöön! 

Pidän torstaina 10.12. klo 20 maksuttoman 1 h koulutuksen rasvanpoltosta. Se on osa missiotani saattaa tieteen ja käytännön kautta tullutta ilosanomaa aiheesta koko kansan korviin. Huomenna jatkan yllä olevaa juttuani ja kerron, miten päädyin missiooni ja näihin suosittuihin ilmaisiin koulutuksiin! 

Mutta nyt sinulla on vielä mahdollisuus vaikuttaa torstain sisältöön! Minulla on koulutuksessa "yleisön pyynnöstä" -osio, joten laita joko alle kommentteihin tai minulle suoraan maililla timo.haikarainen(at)th-valmennus.com, mistä haluaist kuulla. 

Käy sillä välin ilmoittautumassa tähän webinaarikoulutukseen. Toimi nopeasti, sillä 4/5 koulutuksistani on täyttynyt ennen h-hetkeä. Järjestelmä rajaa osallistujamäärän! 

HYPPÄÄ SIIS MUKAAN TÄÄLLÄ!

Huomenna jatketaan! 

Timo Haikarainen 

Käynnistä kehitys: www.th-valmennus.com 

Joulukalenteri luukku 18. Näin treenari treenaa

”Sä varmaan itse käyt salilla tai lenkillä joka päivä?” Asiakkaani ja yhteistyökumppanini kysyvät minulta usein, kuinka paljon treenaan. Yleensä hämmästys on melko suuri, kun kerron treenaavani yleensä 4 kertaa ja yhteensä 4 tuntia viikossa.

Itse väitän, että kiinteän tai lihaksikkaan kropan hankkimiseen ja useimpien kunto-ominaisuuksien nostamiseen hyvälle, jopa erinomaiselle, luokitustasolle ei tarvita kuin 3-4 tuntia viikoittaista harjoittelua –jos tehdään oikeita asioita keskittyneesti ja syödään terveellisesti. Kilpaurheilu on toki poikkeus tästä, samoin vaativat, kestävyystyyppiset kuntourheilulajit, kuten maratonjuoksu, jossa treenimäärää tarvitaan enemmän.

Treeniä voi toki tehdä enemmänkin ja joskus se nopeuttaa kehittymistä, mutta parin tunnin treeni 6-7 kertaa viikossa on kuntoilijalle silkkaa ajanhaaskausta ja johtaa helposti yliharjoitteluun.

Tässä hieman lisää treenimuodoista ja -periaatteista, joille oma harjoitteluni perustuu tällä hetkellä:

Lihaskuntoharjoittelu

Treenaan salilla 4 kertaa viikossa. Harjoituksen kesto on verryttelyineen noin tunti. Harjoittelen tällä hetkellä jokaisen lihasryhmän kaksi kertaa viikossa. Olen jakanut treenini työntäviin ja vetäviin liikkeisiin. Vetävät liikkeet sisältävät harjoittelua takareisille, pakaroille, selkälihaksille ja hauiksille. Työntävät liikkeet taas reiden etuosille, rintalihaksille, olkapäille ja ojentajille. Keskivartaloa treenaan yleensä jokaisessa treenissä. Lihasryhmäjako on kuitenkin vain yksi osa ohjelmasuunnittelua.

Treenini jakautuu karkeasti lyhyitä ja pitkiä toistoja hyödyntäviin treeneihin. Lyhyiden toistojen treenissä käytän 3-8 toiston sarjoja ja pitkien toistojen treenissä 12-15 toiston sarjoja. Hyödynnän treenissä vuosien varrella oppimiani periaatteita. Tavoitteenani on aktivoida lihas täydellisesti eri keinoja käyttäen ja varmistaa, että kaikki lihasvoiman osa-alueet saavat harjoitusta. Toistoalueeni, liikenopeuteni, liikevalintani, liikejärjestykseni ja lihasryhmäkohtainen palautumisaikana vaihtelevat suunnitelmallisesti. Välillä painotan enemmän maksimivoimaa, eli harjoittelua lyhyillä sarjoilla. Toisinaan taas lihakset voimakkaasti maitohapoille vetävät, 12-15 toiston sarjat painottuvat enemmän. Treenini sisältää aina jonkin verran nopeita liikkeitä, esimerkiksi räjähtäviä hyppyjä, koska tämä ominaisuus on niin tärkeä paitsi lihasten aktivoinnin myös ihmisen toimintakyvyn ja ”yleisen urheilullisuuden” takia.

Täydellinen keskittyminen on olennainen osa kuntosalitreeniäni. 90% keskittymisellä saa 50% tulokset. 100% keskittymisellä taas saa maksimaaliset hyödyt -pienelläkin treenimäärällä. Pyrin parantamaan keskittymistäni ja irtiottokykyäni treeneissä erilaisilla psyykkisen valmennuksen menetelmillä. Toisille sosiaalinen hengailu salilla sopii ja on nupin kannalta jopa tarpeellista, mutta minulle se ei sovi.


Aerobinen harjoittelu

Oma aerobinen harjoitteluni koostuu tällä hetkellä neljästä viikoittaisesta 10-12 minuutin aerobisesta pätkästä ennen ja jälkeen kuntosaliharjoittelun sekä mahdollisesti matalatehoisesta, palauttavasta harjoituksesta, jonka teen useimpina viikkona –yleensä ulkoillen. Kuntosaliharjoittelussani käytän vuorosarjoja. Myös se parantaa hapenottokykyä. Salilla olen painojen kimpussa käytännössä koko ajan. Istuskeltua ei juuri tule. Varsinaisen aerobisen treenin kokonaismäärä (1h 20 min-2h viikossa) saattaa kuulostaa vähäisestä, mutta tämä riittää pitämään maksimaalisen hapenottokykyni hieman yli 50 ml/kg/min, joka vastaa 7 –portaisessa luokitusasteikossa luokitusta 6, eli ”hyvin hyvä”. Suurempi aerobisen harjoittelun määrä ei ole päätavoitteeni (lihasmassan hankinta ja kehonmuokkaus) kannalta tarpeellista. Pienempi määrä ja erilainen kuntosaliharjoittelu taas tekisi minusta rapakuntoisen punttaajan, joka ei palautuisi harjoittelusta tai työni aiheuttamasta kuormituksesta.

Video: Aerobinen harjoitteluni sisältää usein intervallityyppisiä harjoituksia. Tässä esimerkki juoksumattointervallista, joita teen usein treenijaksoilla, joiden aikana pyrin pienentämään rasvaprosenttiani. Tällä hetkellä käytännössä kaikki aerobiset osioni ovat tasavauhtisia.



Liikkuvuusharjoittelu

Teen kuntosaliharjoittelun lomassa liikkuvuutta lisääviä harjoitteita. Teen paljon dynaamisia liikkuvuus- ja verryttelyliikkeitä, joita olen käyttänyt itselläni sekä asiakkaillani vuodesta 2003 lähtien. Itselläni helposti kiristyviä lihasryhmiä, kuten rintalihaksia ja lonkan koukistajia venyttelen pitkin päivää, esimerkiksi taukojen aikana.

Tavoitteet ja seuranta

Treenin onnistumisen kannalta selkeä tavoitteet ja seuranta ovat aivan olennaisia. Ilman tavoitteita treenistä tulee päämäärätöntä puuhastelua, joka voi toki olla joskus hauskaa, mutta turhauttavaksi se yleensä muuttuu silloin, kun se ei ole johtanut toivottuihin lopputuloksiin. Itselläni tavoitteena on hankkia 2 kg lihasmassaa syys-tammikuussa. Seuraan tavoitetta mittaamalla aamupainoani päivittäin. Jos se ei nouse, pitää minun muuttaa syömistäni ja treeniäni. Seuraan myös rasvaprosenttiani. Jos se nousee liikaa suhteessa painonnousuun, tiedän heti, että minun pitää muuttaa treeniäni –muuten kasvatan 5 kuukautta pelkkää rasvamassaa. Tammikuun jälkeen jälkeen tavoitteeni on pudottaa rasvaprosenttini alle 10 % tasolle 1.6.2012. mennessä.

Tässä siis lyhyt yhteenveto omista tekemisistäsi. Toivottavasti sait siitä jotain vinkkejä ja ajatuksenherättelyä myös itsellesi. Määritä ensin oma tavoitteesi vaikkapa ensi vuodelle ja mieti, millainen treeniyhdistelmä veisi sinut parhaiten kohti tavoitettasi –ja vieläpä niin, että se sopisi hyvin ajankäyttöösi ja edistäisi terveyttä ja hyvinvointiasi. Jos tarvitset tähän vinkkejä, autan mielelläni!

Timo