Vahditko sinä jokaista makeaa suupalaa? Valtaako morkkis mielen, kun pari suklaapalaa sujahtaa kurkusta alas? Mitäpä, jos näillä pienillä suupaloilla ei ole juurikaan merkitystä painoosi? Niiden tunnontarkka vahtiminen saataa itseasiassa ennustaa ylipainoa!
Food and Nutrition Research -lehdessä hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan sokerikarkkeja ja suklaata säännöllisesti syövillä lapsilla ja nuorilla oli 22% (2-13 vuotiaat) ja 26% (14-18 vuotiaat) pienempi ylipaino- ja lihavuusriski kuin lapsilla ja nuorilla, jotka eivät syöneet karkkia.
Mutta mutta.. ei lueta tätä tutkimusta kuin piru raamattua.
- Tieto oli kerätty 24 h recall -menetelmällä. Osallistujia pyydettiin muistelemaan, mitä he olivat syöneet edeltävänä vuorokautena. Tässä menetelmässä on useita puutteita, eikä 1-2 vrk recall anna välttämättä hyvää kokonaiskuvaa, kuinka paljon karkkia syödään esim. viikkotasolla. Epäterveellisinä pidetyt ruuat myös jäävät helposti pois kirjauksesta. Riski alikirjaamiseen myös saattaa lisääntyä, mitä enemmän painoa on kertynyt.
- Tutkimus tehtiin 2-18 vuotiailla. Saatuja tuloksia ei voi suoraan soveltaa aikuisväestöön.
Mitä opittavaa ja arvokasta tietoa tämä tutkimus tuo?
- Sekä karkinsyöjillä että niitä välttäneillä ruokavalion kokonaislaatu oli heikko. Jos ruokavalion kokonaislaatuun ei kiinnitetä huomiota, ylipainoa kertyy helposti. Karkkit ovat vain pisara meressä. Ylipainolle altistavia tekijöitä on sokerikarkkien ja suklaan lisäksi lukuisia muitakin: epäterveelliset välipalat, roskaruoka, sokeroidut ja sokeroimattomat juomat, vähäinen kasvisten syönti, riittämätön liikunta..
- Tiukat kiellot ruokavaliossa johtavat usein himoihin, jotka taas johtavat kontrolloimattomiin ahmimiskohtauksiin, jotka taas johtavat ylipainoon. Erittäin tiukka pidättyväisyys on hyödyllistä ja välttämätöntä yleensä a)ns. keholajeissa, joissa kroppa pitää saada erittäin rasvattomaan kuntoon. b) Jos henkilö haluaa mahdollisimman hyvään kuntoon mahdollisimman nopeasti, maksoi mitä maksoi. Pidemmän aikavälin kestäviä muutoksia haettaessa riittävä sallivuus on oikeastaan välttämättömyys.
- Karkinsyöjillä oli myös suurempi kokonaisenergiansaanti. Huolimatta tutkimuksen menetelmiin liittyvistä puutteista asia kaipaa lisäselvitystä. 7
Lopuksi voin todeta, että onnistuminen laihdutus- tai kiinteytysprojektissa ei riipu siitä, onnistuuko kiduttamaan itseään kieltäytymällä vaikkapa puoleksi vuodeksi tietystä ruoka-aineesta. Kyse ei myöskään ole valtavasta "itsekurista". Menestyksen salaisuudet ovat aivan muualla. Mieluummin kannattattaa:
- Miettiä, mitä kaikkea voit syödä. Ei sitä, mistä kaikesta joutudut kieltätymään.
- Oppia uusia tapoja, jotka johtavat siihen, että: 1) parista karkkipalasta tai jäätelöstä tulee täysin merkityksettömiä kokonaisuuden kannalta. 2) Kokonaista levyä suklaata tai litran purkkia jäätelöä ei edes tee mieli syödä.
Mitä nämä tavat ovat? Siitä lisää pikapuoliin!
Timo
www.th-valmennus.com
Lähde: Food and Nutrition Research, 2011, (55). Association of candy consumpion with body weigth measures, otehr risk factors for cardiovascular disease and diet quality in US children and adolescents. NHANES 1999-2004.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti