Tammikuu on takana. Kohdallani se on kulunut tiiviisti valmennuksen parissa. Asiakkaideni kanssa olemme polttaneet rasvaa ja rakentaneet lihas tahdilla, joka enteilee tästä vuodesta ennätyksellistä näillä mittareilla (tästä luvassa esimerkkejä jatkossa).
Mutta nyt on aika palata blogipäivityksiin. Aineena on liikunnan yllättävät, vähemmän esillä olevat hyödyt. Mennään asiaa!
Kuntoilun vaikutuksista verenpaineeseen, kolesteroliarvoihin
ja ylipainoon on jo kuultu kyllästymiseen asti. Liikunnalla on myös monia
vähemmän tunnettuja hyötyjä –se treenaa myös aivojasi ja piristää petipuuhiasi.
Kasvattaisiko kuntoilu jopa tilipussiasi?
Moni meistä lähtee lenkille, kun mieleen muistuvat liikunnan
terveys- ja kehonmuokkausvaikutukset. . Talven pimeinä iltoina lupaukset matalammasta verenpaineesta tai parantuneista veren
rasva-arvoista eivät kuitenkaan aina riitä alkusysäykseksi. Onneksi kuntoilun
vaikutuksista henkiseen suorituskykyyn, riippuvaisuuksiin, tulotasoon, ja itsetuntoon
on saatu paljon uutta ja mielenkiintoista tietoa. Kun seuraavan kerran lähdet
hikoilemaan, voit motivoida itseesi myös näillä yllättävillä hyödyillä!
1. Liikunta tekee sinusta fiksumman
Älyköt ja urheilijat katsovat toisiaan usein nenänvartta pitkin
–ja aivan suotta. Fyysinen treeni nimittäin kehittää lihasten lisäksi myös
aivoja. Tutkijat ovat havainneet, että hyvät tulokset fyysisissä kuntotesteissä
ovat yhteydessä parempiin arvosanoihin. Parempikuntoisilla myös matemaattiset
testit ja lukeminen sujuvat helpommin. Erityisesti hyvä kestävyyskunto näyttää
edistävän henkistä suorituskykyä. Jos aerobinen kunto on hyvä, onnistuvat hyvää
keskittymiskykyä ja nopeata ärsykkeiden käsittelemistä vaativat tehtävät
paremmin. Treeni myös kirjaimellisesti bodaa aivoja -hyvä kunto on yhteydessä
suurempaan aivojen tärkeän aineosan, harmaan aineen, määrään.
Aivojen palautuminen ja suorituskyky tehostuvat, koska
hermosoluja muodostuu tehokkaammin hippokampuksessa, aivojen osassa, joka on
kiinteästi yhteydessä muistitoimintoihin ja oppimiseen. Liikunta tehostaa
verenkiertoa tällä alueella ja verisuonia muodostuu tehokkaammin. Liikunta
kohottaa myös hermosolujen kasvuun ja hengissä säilymiseen vaikuttavan
aivoperäisen neurotrofisen tekijän määrää jopa useiksi päiviksi. Tämän
kasvutekijän määrä pienenee aivoissa esimerkkisi kovan stressin yhteydessä ja
aivojen palautuminen kuormituksesta heikkenee. Säännöllinen treeni taas auttaa
aivoja palautumaan ja huoltamaan itseään.
Aivotutkijat ja liikuntatieteilijät eivät ole vielä päässeet
täyteen selvyyteen siitä, millainen liikunta on parasta aivojumppaa. Näyttää
kuitenkin siltä, että erityisesti aerobinen liikunta vaikuttaa positiivisesti
aivoihin. Hikeä kannattaa ottaa pintaan vähintään joka toinen päivä.
|
Liikunnalla on useita positiivisia vaikutuksia kongnitiivisiin toimitoihin. Treeni myös omalla tavallaan "bodaa" aivoja. |
2. Petipuuhasi piristyvät
Säännölinen liikunta parantaa seksuaalisia toimintoja.
Liikkumattomilla ihmisillä seksin määrä lisääntlyy ja seksuaaliset toiminnot
kohenevat, kun he alkavat treenata 3-4 kertaa viikossa tunnin ajan.
Huonokuntoisilla ja ylipainoisilla seksuaalisia toimintoja tehostavat
hormonien, kuten testosteronin, pitoisuus veressä saattaa laskea.
Stressihormoni kortisoli taas vähentää seksuaalista halua sekä naisilla että
miehillä. Myös henkinen stressi ja tyytymättömyys omaan kehoon saattavat
heikentää haluja. Liikunta auttaa myös stressin selätyksessä, normalisoi
hormonitoimintaa ja parantaa kehonkuvaa. Silloin halut heräävät helpommin.
Lähde siis liikkeeseen, mutta huomio myös ravinto ja
riittävä lepo. 3-4 treeniä viikossa riittää aluksi hyvin. Treeniä pitää myös
tukea riittävällä ruokailulla. Vaikka kilojen karistaminen on eduksi,
kituuttaminen 1000 kilokalorilla päivässä muokkaa hormonitasoja väärään
suuntaan. Liika treeni ja aliravitsemus vievät ojasta allikkoon –sukupuoliset
toiminnot heikentyvät. Naisilla tuhoton harjoittelurumba saattaa johtaa niin
kutsuttuun naisurheilijan oireyhtymään. Elimistön tasapaino järkkyy ja
sukupuolihormonien erittyminen vähenee. Jos liikaan treeniin yhdistetään heikko
ja niukka ravitsemus, ja kropan rasvaprosentti laskee liian alas, myös
hedelmällisyys kärsii. Miehillä testosteronipitoisuun ja siittiöiden määrä sekä
laatu saattavat heikentyä, jos treeni on liian kovaa ja ravitsemus rempallaan.
3. Kehonkuvasi kohenee
Kehonkuvalla tarkoitetaan ihmisen omaa näkemystä, tunteita,
uskomuksia ja asenteita omasta kehostaan. Jopa 60% ihmisistä ei ole tyytyväisiä
kehonkuvaansa. Liikunnalla oma kehon kuva paranee ja samalla saat vielä muutkin
positiiviset hyödyt. Pitääkö treenillä sitten trimmata itsensä äärimmäiseen
rantakuntoon, jotta kehonkuva paranisi? Onneksi ei. Säännöllisen treenin myötä
näkemys omasta kehosta paranee, vaikka valtavia muutoksia kropassa ei
tapahtuisikaan. Tärkeintä on siis lähteä liikkeelle ja pysyä liikkeessä. Jos
vyötäröltä vielä lähtee muutama sentti, niin sehän on vaan pelkkää lisäbonusta!
Kaikenlainen treeni parantaa kehonkuvaa, mutta
kuntosalitreeni saattaa toimia hieman paremmin kuin aerobinen treeni.
Kuntosalilla suorituskyvyn muutokset ja kehon kiinteydentunteen paranemin ja
siksi harjoittelu salilla on hieman tehokkaampaa.
4. Liikunta auttaa tumppaamaan tupakat lopullisesti
Tupakoinnin lopettaminen on herkkua terveydelle.
Lopettaminen on kuitenkin usein vaikeaa –nikotiinintuska vaivaa ja parista
sauhusta maksaisi melkein mitä vaan. Tumppaaminen tuppaa näkymän myös
vyötäröllä. Nikotiini nimittäin kiihdyttää aineenvaihduntaa. Jokaisen tupakan
jälkeen aineenvaihdunta käy pienillä ylikierroksilla vähintään puolen tunnin
ajan. Kun tämä aineenvaihduntabuusti poistuu, alkaa se usein näkyä vaa’alla.
Liikunta auttaa tutkitusti pysymään erossa tupakasta ja myös
paino pysyy lopettamisen jälkeen helpommin kurissa, kun treeni on säännöllistä.
Treeni kuluttaa kaloreita, joita ei hidastuneen aineenvaihdunnan takia enää
kulu entiseen malliin. Mutta treeni vaikuttaa myös mielitekoihin.
Liikunta saattaa lisätä vähentää aktiivisuutta aivoalueilla,
jotka ovat yhteydessä nikotiinista ja tupakoinnista saatavaan palkitsevaan
hyvänolontunteeseen. Liikunta voi myös lisätä mielihyvää tuottavan dopamiinin
määrää, eikä samaa vaikutusta tule haettua yhtä helposti tupakasta.
5. Itsetuntosi paranee
Itsetunto voidaan jakaa ammatilliseen itsetuntoon, joka
kuvaa omaa näkemystä työhön tai opiskeluun liittyvästä pätevyydestä.
Sosiaalinen itsetunto taas kuvaa samaa asiaa sosiaalisissa tilanteissa. Kolmas
itsetunnon osa on liikunnallinen itsetunto. Se sisältää jo käsitellyn
kehonkuvan lisäksi kaksi muuta osa-aluetta: näkemyksen omista
liikuntataidoista, esimerkiksi siitä, kuinka hyvin osut palloon
pesäpallopelissä. Toinen osa kuvaa fyysistä kuntotasoa: hengästytkö jo parit
raput kivuttuasi vai heitätkö kympin lenkin mennen tullen?
Sopivan rankka, säännöllinen ja kuntoa kohentava treeni
kehittää liikunnallista itsetuntoa. Koska kaikki itsetunnon osa-alueet
vaikuttavat toisiinsa, treeni parantaa myös ammatillista ja sosiaalista
itsetuntoasi. Erityisen hyvin itsetunto kohoaa, jos kuntotaso on päässyt
heikoksi. Naisilla liikunta toimii itsetunnon kohottajana paremmin kuin
miehillä.
Aloita säännöllinen harjoittelu. Etsi sopivan haastavia
treenimuotoja, joista saat irti myös hyviä oppimiskokemuksia. Pieni, innostava
seuranta on myös paikallaan. Kun joku testimittari osoittaa selkeästi
kehittymisesi, uskot itseesi ja omiin kykyihisi vielä enemmän!
Käytännön valmennuksessa olen lukuisia kertoja päässyt todistamaan, miten pt-asiakkaani rohkaistuvat elämäntaparemontin ja kunnon kohotuksen kautta tekemään elämässään siirtoja, joista he eivät olisi uskaltaneet haaveillakaan. Vaikkapa työelämän alueella.
6. Työtehosi nousee
Tuntuuko työpäivän jälkeen siltä, ettet ole saanut juuri
mitään aikaan, vaikka olet istunut työpöydän ääressä 8 tuntia ja ylityöt
päälle? Silloin työtehosi kaipaa kohentamista. Sitäkin voit parantaa helposti
liikunnalla. Tutkijat ovat selvitelleet 30-60 minuutin työpaikkaliikunnan
vaikutusta työtehoon. Lounastauolla liikkuneet työntekijät kokivat, että heidän
johtamistaidot, henkinen suorituskyky ja kyky selviytyä hommista määräaikaan
mennessä paranivat. Tutkijoiden mukaan parannus oli noin 10-15%. Kuvittelepa,
että 30-60 minuuttia treenaamalla saat tunnin lisää työaikaan päivässä, mutta
et kuitenkaan joudu olemaan töissä yhtään kauempaa. Kuulostaa hyvältä diililtä!
Treeni lounastauolla parantaa myös suhtautumista itseään ja
työkavereita kohtaa: sekä omat että työkaverin puutteet nähdään armollisemmin
ja työstä nautitaan enemmän. Iltapäivään liittyy luontainen vireystilan
tippuminen, eli eräänlainen sisäänrakennettu siesta. Pää alkaa pilkkimään
lounaan jälkeen ja väsymys ei tunnu haihtuvan, vaikka kittaisi pannullisen kahvia.
Tästäkin ikävästä ilmiöstä selviää paremmin, jos lounastauon käyttää
liikuntaan.
Jos työnkuvaasi kuuluu esitelmiä, puheita tai vastaavia,
voit lievittää esiintymisjännitystäsi liikunnalla. Puolen tunnin reipas treeni
ennen esiintymistä pienentää selkeästi stressireaktiota. Ja homma toimii,
vaikka pitäisit 30 minuutin suihku- ja valmistautumistauon treenin jälkeen.
"Olen työpäivän jälkeen täysin poikki. En jaksa muuta kuin lösähtää sohvalle.." Olen kuullut tämän lauseen usein, Mutta kuntoilua puree tähän, Työkuorma tulee olla sopiva, mutta kunnon kohoamisen myötä ennen ylivoimaiselta tuntunut kuormitus voi muuttua hyvin helpoksi. Yht'äkkiä virtaan riittää vaikka mihin.
|
Työtehoa voi lisätä monella tavalla. Yksi niistä on liikunta. "Live healthy" -kyllä vaan! (Kuva: visual.ly) |
7. Vastustuskykysi vahvistuu
Joudutko jokaisen flunssa-aallon uhriksi? Onneksi voit
liikunnalla parantaa vastustuskykyäsi ja auttaa pitämään pöpöt loitolla.
Säännöllisesti liikkuvilla flunssaa esiintyy harvemmin. Liikunta lisää
vastustuskykyä tehostavien valkosolujen määrää ja vaikuttaa pöpöt loitolla
pitäviin immuunitekijöihin. Keskiraskas treeni näyttää parantavan
vastustuskykyä parhaiten. Ihmisillä, jotka kävelevät reippaasti noin 40
minuuttia päivittäin on jopa puolet vähemmän flunssia ja kurkkukipuja kuin
sohvaperunoilla.
Todella kovalla treenillä taas on lyhyellä aikavälillä
päinvastaisia vaikutuksia immuniteettiin. Erittäin rankan ja pitkäkestoisen
liikuntasuorituksen, kuten maratonin, jälkeen vastustuskykyyn tulee eräänlainen
kuoppa. Silloin elimistö on alttiimpi viruksille. Tämä kuoppa voi olla ongelma
ja riski vaikkapa maratonille valmistauduttaessa. Jos flunssa pääsee iskemään
viimeisen pitkän lenkin jälkeen on siinä vitsit vähissä. Yliharjoittelutilan
partaalla pyörivä rankka treeni heikentää sekin immuniteettia. Jos tähän vielä
yhdistetään nopea painonpudotus, stressi ja huonolaatuinen ruoka, heikkenee
vastustuskyky entisestään. Nämä muutokset johtuvat ainakin osittain
stressihormonien vaikutuksista immuunijärjestelmään. Sääolosuhteet eivät juuri
vaikuta vastustuskykyyn. Treeni kylmässä tai kuumassa ei altista flunssalla sen
enempää kuin normaaleissa sääoloissa treenaaminen, vaikka niin usein luullaan.
Sinun ei siis tarvitse suotta varoa treeniä hieman viileämmässä ilmassa.
Yksittäiset kovat suoritukset tai rankat treenijaksot siis
saattavat hetkellisesti heikentää vastustuskykyä. Miten vastustuskykyä voi s
vahvistaa kovalla treenijaksolla tai rankan treenin ja kilpailusuorituksen
jälkeen? Ennen harjoittelua kannattaa varmistaa, että kropan
hiilihydraattivarastot ovat melko täynnä. Matalat hiilihydraattivarastot
saattavat heikentää vastustuskykyä. Myös nesteytyksestä kannattaa huolehtia
treenin aikana, koska kuiva kroppa on alttiimpi pöpöille. Treenin jälkeinen
tankkaus on todella tärkeää. Keho kaipaa silloin nestettä, hiilihydraatteja ja
proteiinia. Nappaa siis treenin jälkeen palautumisjuoma tai syö reilu ateria.
Hiilihydraatit ja proteiinit tukevat vastustuskykyäsi. Terveellinen ja
monipuolinen, runsaasti kasviksia ja vähän prosessoitua ruokaa sisältävä
ruokavalio tukee myös vastustuskykyä. Pientä lisähyötyä saatat saada myös
probiootteja sisältävistä elintarvikkeista. Jos treenaat ainakin 4-5 kertaa
viikossa, muista myös keventää harjoitteluasi 3-4 viikon välein noin viikon
ajaksi. Silloin myös vastustuskykysi pysyy kunnossa.
8. Liikkuvat tienaavat enemmän
Pari vuotta sitten julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että kolme kertaa
viikossa treenaavat tienaavat 6% enemmän kuin sohvalla vapaa-aikansa viettävät
työtoverinsa. Yli kolme kertaa viikossa hikoilevat hankkivat jo 10% paksumman
tilipussin. Miten se on mahdollista? Liikunta tehostaa aivojen toimintaa,
vähentää stressiä ja lisää positiivisia tunnetiloja. Treenaaminen myös lisää
tyytyväisyyttä omaa työhön. Nämä kaikki tekijät ovat lienevät paremman
tulotason takana: työyhteisöissä yleensä huomataan aikaansaavat ja positiiviset
ihmiset. Jos toinen tekee hommat nopeammin ja paremmin, se tuskin jää
esimiehiltä huomaamatta. Positiivisista, valittelut vähemmälle jättävistä
ihmisistä taas pidetään enemmän, ja optimistinen asenne työhön saa yrittämään
heikkoinakin hetkinä.
Epäterveelliset elämäntavat kokonaisuudessaan saattavat
laskea tulotasoa. Tutkijat ovat myös havainneet, että ylipainoiset naiset
tienaavat keskimäärin 18% vähemmän kuin normaalipainoiset. Heillä heikko
kuntotaso vaikuttaa energiatasoon ja työtehoon.
Treenin lisääminen ei toki ole tae tilipussin karttumiseen.
Mutta jos kuntoilu on päässyt repsahtamaan, on itseään vaikeampi kehittää
työntekijänä. Jos paukut loppuvat jo 5 tunnin kohdalla, ei työpäivän viimeisinä
tunteina saa mitään aikaan. Lisää siis liikuntaa sen sijasta, että ostaisit
taas uuden elämäntaito- tai ajanhallintaoppaan. Jälleen kerran aerobinen
liikunta näyttää tehokkaimmalta tavalta, mutta pääasia on, että lähdet
liikkeelle. Jo kolme kertaa viikossa toimii, mutta yli kolme kertaa toimii
vielä paremmin!
Hyödyt saat vain aloittamalla liikunnan
Houkutteleva lista, eikö? Vaikka liikunta ei aina tunnu mieluisalta ja sohvannurkasta nouseminen on joskus työn takana, se kannattaa silti. Näiden hyötyjen miettinen voi olla sinulle liikkeelle potkiva tekijä.
Muista, että kaikki syyt liikkua ovat hyviä syitä. Tavan muodostuminen tulee saada käyntiin.
Mitään ei kuitenkaan tapahdu pelkästään suunnittelemalla. Mutta toisaalta sinun ei tarvitse odottaa treenin hyötyjä vuosia. Useat tässä artikkelissani mainitsevat hyödyt nappaat itsellesi joko heti tai viimeistään 1-2 kuukauden sisällä.
Ota siis ensimmäinen askel, mielellään jo tänään!
PT-Timppa
Käynnistä kehitys:
www.th-valmennus.comPysy ajan tasalla
Facebookissa!
Lähteitä
Kosteas, V.
2012. The effect of exercise on earnings: Evidence from NLSY. Journal of Labour
Research. 33:225-250.
Walsh, NP
ym. 2011. Position statement.
Part two: Maintaining immune health. Exercise immunologu review. 2011;17:64-103.
Nieman DC, Henson DA, Austin MD, Brown VA. The
immune response to a 30-minute walk. Med Sci Sports Exerc 37:57-62, 2005